Ei sotaa Iraniin: Wasta Sabir

Irakilainen aktivisti Wasta Sabir käytti puheenvuoron Irakin työväen puolesta kansainvälisenä USA:n ja Iranin välisen sodan uhkan vastaisena toimintapäivänä 25. tammikuuta 2020 Kolmen sepän patsaalla.


Boston Review -lehden mukaan, Nicholas Burns kertoi haastattelussa tänä vuonna:

Kymmenen vuotta sitten Eurooppa oli vielä USA:n ulkopolitiikan keskipisteessä. Näin oli aina vuoden 1917 huhtikuusta, jolloin presidentti Woodrow Wilson lähetti miljoona amerikkalaista sotilasta länsirintamalle, vuoteen 1999, jolloin presidentti Clinton katsoi parhaaksi puuttua Kosovon tilanteeseen. Lähes koko 1900-luvun ajan kiinnitimme ensisijaisesti huomiomme Eurooppaan.

Sittemmin kaikki on muuttunut, ja presidentti George Bushille ja hänen seuraajilleen Lähi-itä on vienyt “sen paikan, joka oli varattu Euroopalle 1900-luvun amerikkalaisten päättäjien mielissä.”

Suur-Lähi-idän alueen määritteleminen on vaikeaa, mutta yleisimmin sen käsitetään ulottuvan Pakistanista Afrikan sarven kautta Marokkoon.

Lähi-idästä on tullut Yhdysvaltain strategisesti tärkein takapiha heti Etelä-Amerikan jälkeen. Lähi-itä sijaitsee strategisella paikalla, lähellä Israelia sekä suuria öljyvaroja. USA on ottanut tällaisen ulkopolitiikan käyttöönsä sen jälkeen kun britit ja ranskalaiset alkoivat vetäytymään alueelta vuoden 1956 jälkeen.

USA:n strategia ei rajoitu suoranaisiin sotatoimiin, vaan siihen kuuluu myös kauhun ja pelon kylvämistä sekä eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien välisten konfliktien lietsomista.

Afganistanin sodan USA aloitti vuonna 2001, ja pommituksissa kuolleiden siviiliuhrien määrä on sen jälkeen ylittänyt 31 000 ihmisiä.

Vuonna 2015 solmittu kuuden maan – Englanti, Kiina, Ranska, Saksa, USA ja Venäjä – sopimus Iranin ydinohjelman valvonnasta sen varmistamiseksi, ettei maa valmistele ydinaseita, ei ole täydellinen, mutta Iran on sitä kuitenkin moitteettomasti noudattanut. USA on kuitenkin kohdistanut Iraniin taloudellisia saartotoimia, ja yrittää pakottaa muutkin maat liittymään niihin.

BBC:n mukaan USA:n Irakia vastaan toteuttama 13 vuoden (1990–2003) kauppasaarto horjutti Saddamin valtion asemaa ja lisäsi salafistien (sunnien) vaikutusvaltaa, sillä se antoi heille mahdollisuuden tuoda Jordaniasta Irakiin salaisia reittejä pitkin ruokaa, lääkkeitä, aseita ja radikaaleja salafistisiä ajattelutapoja. Irakin sodassa ja miehityksessä maaliskuusta 2003 kesäkuuhun 2016 kuoli 4487 amerikkalaista sotilasta.

USA:lle on koitunut sodasta kustannuksia lähes 760 miljardia dollaria lokakuun 2001 ja maaliskuun 2019 välillä.

Nykyisessä kapitalistisessa järjestelemässä kaikkien imperialististen länsimaiden ja NATO:n intresseissä on tukea Yhdysvaltain strategiaa Lähi-idässä. Nämä maat ja heidän joukkonsa ovat mukana jatkamassa sodan konfliktia.

Jos USA ja muut imperialistimaat saavat tahtonsa läpi, kukaan ei pysty ennakoimaan millaiseen tragediaan, ihmishenkien menetykseen ja tuhoon se johtaisi; mahdollisesti jopa kolmas maailmansota syttyisi.

Irakissa kansa on kapinoinut hallitustaan vastaan tällä hetkellä jo lähes neljä kuukautta. Mielenosoitukset hallitusta vastaan puhkesivat maan pääkaupungissa Bagdadissa lokakuun alussa. Aluksi mielenosoittajat vaativat loppua korruptiolle, työttömyydelle, köyhyydelle, ja poliittiselle sekä taloudelliselle syrjäytymiselle.

Lisäksi he vaativat myös Yhdysvaltain, Iranin ja muiden ulkomaalaisten joukkojen poistumista.

Tätä kansannousua pidetään myös kaikista merkittävimpänä mielenosoituksena mitä Irakissa on tapahtunut sen jälkeen kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003 ja syöksi Saddam Husseinin vallasta.

Tällä hetkellä yli 700 sataa Irakin hallitusta vastustavaa mielenosoittajaa on kuollut, ja jopa 24 tuhatta on haavoittunut. Lisäksi satoja on pidätetty.

Lähi-idässä ainoa voima, joka pystyy pelastamaan ihmiset köyhyydeltä, syrjäytymiseltä ja sotimiselta, on proletaarien vallan perustaminen alueelle.