Naisten alistamisesta feministiseen vallankumoukseen

Kansainvälisen naistenpäivän tapahtumissa muistutettiin, että naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen laaja ongelma, joka ei osoita merkkejä vähenemisestä saati loppumisesta.

Rajat ylittävää solidaarisuutta korostavassa mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla nähtiin performansseja ja kuultiin naisliikkeen kokemuksia eri puolilta maailmaa. Kamppailun kysymyksiksi nostettiin aborttioikeus, kunniaväkivalta, raiskaukset, naisten murhat sekä transnaisten syrjiminen.

Fyysinen väkivalta ja henkinen pahoinpitely voivat tapahtua sekä perheessä ja lähipiirissä, mutta usein myös etäältä, sosiaalisen median välityksellä, jossa viha tulvii hullun lailla, totesivat mielenosoittajat Helsingissä.

Moni ilmaisi tyytymättömyyttään politiikkaan, joka ei tue uhreja, joka ei rankaise asianmukaisesti väkivallantekijöitä, ja joka pahentaa ongelmaa entisestään. Patriarkaalisia rakenteita vastaan peräänkuulutettiin vallankumousta mm. Clara Zetkinin ja Rosa Luxemburgin hengessä.

— Vallankumouksen on oltava feministinen tai sitä ei tapahdu ollenkaan, julistettiin Tuomiokirkon portailta.

Senaatintorilta mielenosoittajat marssivat kaupungin halki Keskustakirjasto Oodille, jossa keskustelu naisiin kohdistuvasta väkivallasta jatkui psykologi Hannele Törrösen ja kulttuuritulkki Chiara Costa-Virtasen ohjaamana.

Myös Turussa kokoonnuttiin kaupungin kaduille osoittamaan mieltä sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan.

Vanhalle Suurtorille päättyneen mielenosoitusmarssin muihin teemoihin kuuluvat palkkatasa-arvon vaatiminen, raiskauslainsäädännön uudistaminen, seksismin ja transfobian vastustaminen ja solidaarisuus hoitoalan työntekijöitä kohtaan.

Proletaarit-ryhmä oli mukana sekä Turussa että Helsingissä osoittamassa solidaarisuutta ja tuomassa esiin nykykapitalismin roolia sukupuolten epätasa-arvon ylläpitäjänä.

Naisvaltaisten alojen matalapalkkaisuus ja lakko-oikeuden rajoittaminen esimerkiksi hoitoalalla ovat naisia koskettavia ongelmia, jotka työväenliikkeen taistelu voi ratkaista. Meillä on halutessamme mahdollisuus ja valta suoraan puuttua näihin epäkohtiin järjestäytymällä työväen yhteisrintamaan.