Postin johdolle taas tuntuvat bonukset – olemmeko samassa veneessä?

Nyt poikkeustila-aikana kuulemme yhä enemmän sitä, miten olemme ”kaikki samassa veneessä”. Kaikkien pitää nyt puhaltaa yhteen hiileen niin tästäkin selvitään, tarvitaan talvisodan henkeä ja niin edespäin.

Kuten olemme aiemmin kirjoittaneet, nämä talkoot eivät taaskaan koske kaikkia yhtä lailla. Moni matalapalkka-alalla työskentelevä on saanut viime päivinä kuulla olevansa välttämättömyys yhteiskunnan pyörimiselle, mutta palkkakuitti kertoo toista tarinaa.

Myös postinjakelu on tärkeää eristyksen aikana. Etäasioinnin korostuessa logistiikan merkitys korostuu. Posti on jo aikaisemmin ottanut hoitaakseen kotihoidon tehtäviä, ja etenkin syrjäseuduilla huolehtii monien vähempiosaisten jokapäiväisen arjen sujuvuudesta. Posti hoitaa myös elintarvikekuljetusta, minkä merkitys oletettavasti korostuu, kun epidemian leviämistä hillitään liikkumista rajoittamalla.

Siitä ei ole kauaa aikaa, kun Postin johdon sikamaisuus ja valtion porvarillinen omistajaohjaus kaatoivat hallituksen. Postilaiset joutuivat taistelemaan kynsin ja hampain työehtojensa heikentämistä vastaan, ja työnantajapuoli käytti kaikki vippaskonstit. Nyt Postin johdolle on luvassa kaksinkertaiset bonukset seuraavien kolmen vuoden aikana. Suurin summa on jopa 60% palkasta.

Syytä bonuksille ei kerrottu tarkasti, vaan niiden sanotaan ”liittyvän eräisiin aikaisempien vuosien projekteihin”. Kyyninen tarkastelija voisi veikata, että yksi näistä ”projekteista” oli työehtojen polkeminen ja työvoiman halpuuttaminen. On aivan pöyristyttävää toimintaa sekä Postin johdolta, että vasemmistolaiseksi itseään kutsuvalta hallitukselta, että viimevuotisesta postikiistasta huolimatta johtoa palkitaan näin avokätisesti.

Varsinkin, kun samanaikaisesti Postin tytäryhtiö Transval on jo aloittanut YT-neuvottelut ja posti lomauttaa ja osa-aikaistaa huomattavan määrän työntekijöitään. En usko, että nämä myöskään jäävät viimeisiksi lomautuksiksi, kun joka tuutista povataan uutta lamaa koronaepidemian takia.

Ei ehkä ihan mene jakeluun. Olisi houkuttelevaa sanoa, että en ymmärrä tätä toimintaa, ja että omistajaohjaus on hölmöä ja lyhytnäköistä. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan kuten jo aiemman postikiistan aikana kerroimme, kyse on luokkakantaisesta ilmiöstä. Työehtojen heikennys ja palkkojen laskeminen ovat kapitalismille normaaleja, väistämättömiä toimintoja.

Kyse ei ole siitä, että päättäjämme olisivat hölmöjä, vaan siitä, että he ovat häikäilemättömiä porvareita. Omistajaohjauksesta vastaava hallitus voisi milloin tahansa sanoa, että nyt tälle on pantava piste, bonukset jäihin, kerran ollaan samassa veneessä. Koska näin ei tehdä, voidaan tästä päätellä vain, että hallitus harjoittaa järjestelmällisesti porvarillista omistajaohjauspolitiikkaa.

Olemme todellakin samassa veneessä. Aivan kuin airoihin kahlehditut kaleeriorjat ja kannella patsastelevat aateliset, keikumme samoilla aalloilla. Vaan ero on siinä, että toisten työ vie laivaa eteenpäin samalla, kun toiset vain nauttivat auringosta.

Luulevatko Postin johto ja Suomen hallitus, että Postin työntekijät ovat unohtaneet alle vuosi sitten käydyn työtaistelun? Pelaavatko he ehkä sillä oletuksella, että koronan takia kukaan ei ryhdy vastarintaan? Me muistamme poikkeusolojen jälkeenkin, ketkä tämän yhteiskunnan pitävät pystyssä, ja kenen työ on välttämätöntä.

Kuva: Postin lakkolaisia marraskuussa 2019.