Kuluneen viikon torstaina Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari Dunja Mijatović vaati jäsenvaltioita lopettamaan turvapaikanhakijoiden säilöönoton koronakriisin jatkuessa. Ainakin Belgia, Espanja, Alankomaat sekä Iso-Britannia ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä toimiin.

Pandemia vaikuttaa myös turvapaikanhakijoihin Suomessa. Aiheesta on kuitenkin saatavilla tietoa niukasti. Viime tiistaina Yle uutisoi Joutsenon säilöönottokeskuksen asukkaiden syömälakosta.

Proletaarit haastatteli Stop Deportations -vapaaehtoisverkoston aktivisti Outi Poppia vangittujen turvapaikanhakijoiden tilanteesta.

Säilöönotoille ei perusteita

Turvapaikanhakijan vangitsemisen perusteena on maasta poistaminen. Nyt, kun pandemian seurauksena ketään ei voida käytännössä palauttaa, ei säilöönotoille ole perusteita.

Poliisi voisi milloin tahansa purkaa säilöönottovaatimuksen. Turvapaikanhakijoiden vapauttamiseksi riittää poliisin ilmoitus siitä, ettei ole perusteita pitää henkilöitä vankeudessa.

Tällä hetkellä vaikuttaisi kuitenkin, että poliisilla on vahva tahto jatkaa säilöönottoja, huolimatta Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaarin vetoomuksesta.

– Tiedusteltaessa poliisi on vastannut vain, että ”palautukset ovat vähäisiä” ja että ”hiljaista on”, kertoo Outi Popp.

Mikäli poliisissa myönnettäisiin, että pakkopalautuksia ei nyt toteuteta lainkaan, poliisin olisi vaikeaa perustella säilöönottojen jatkamista.

Säilöönotto on monella tapaa tavallista vankeusrangaistusta tiukempi toimenpide. Säilössä olevien henkilöiden liikkuminen on vähemmän vapaata ja toiminta rajatumpaa. Sen lisäksi moni säilöön otettu ei tiedä, miten pitkään vankeus kestää, ja odottaako vapautumisen jälkeen paluulento potentiaalisesti hengenvaarallisiin oloihin.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on ylipäätään heikompi kuin muun väestön. Sitä heikennettiin edellisen hallituksen kaudella, ja mahdolliset muutokset vievät pitkään.

Suomella jo aiempi langettava päätös

Vaikka pakkopalautukset Irakiin keskeytettiin jo syksyllä 2018, kun Irakin hallitus ilmoitti vastustavansa kansalaistensa pakkopalautusta, on Irakiin jatkettu ns. ”vapaaehtoisia palautuksia”. On eri asia, miten vapaaehtoista palaaminen tosiasiassa on.

Suomi sai langettavan päätöksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, kun ”vapaaehtoisesti” Irakiin palannut käännytetty turvapaikanhakija sai surmansa vain viikkoja paluunsa jälkeen. Tästä huolimatta “vapaaehtoisuuteen” perustuvia palautuksia jatkettiin, kertoi Yle uutiset helmikuussa.

– Sen lisäksi Afganistaniin on ennen koronatilannetta pakkopalautettu ihmisiä n. kerran kahdessa viikossa, arvioi Popp.

Pakkopalauttamalla Suomi tuomitsee ihmisiä, jotka voitaisi pelastaa, tarpeettomaan kärsimykseen ja pahimmissa tapauksissa kuolemaan.

Kasvava terveysriski säilöönottokeskuksissa

Tilanne on kestämätön. Säilöönottokeskuksen ahtaissa elinoloissa sosiaalinen eristäytyminen koronan takia ei ole käytännössä mahdollista.

Sen lisäksi useat turvapaikanhakijat kuuluvat riskiryhmiin; vaikeat olot ja raskas turvapaikkaprosessi luovat ahdistusta ja stressiä, jotka pahentavat jo olemassa olevia terveysongelmia. Henkisen ja fyysisen kärsimyksen määrä on suuri.

Syntyy erittäin rumaa jälkeä, mikäli koronavirus leviää säilöönottokeskuksiin. Näin on käynyt jo Ruotsissa. Sairaanhoito on keskuksissa minimitasoa, ja lääkärille pääseminen vaikeata. Säilöönotettuja on aiemmin vapautettu terveyssyistä; nyt sille on erittäin akuutti ja kiireellinen syy.

Stop Deportations –verkoston tietojen perusteella Joutsenon säilössä tiedetään olevan henkilöitä, joilla on ollut aikaisempia hengitystiesairauksia, mutta vapautuksia ei silti ole edes harkittu.

Viranomaiset eivät kommentoi vaatimusta

Suomen viranomaiset eivät ole aktivistien pyynnöistä huolimatta kommentoineet Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaarin vaatimusta lainkaan.

Toki kaikki viranomaiset ovat enemmän tai vähemmän kiireisiä, mutta ei voi olla niin, että yksikään henkilö ei kykene kommentoimaan vastuullaan olevien ihmishenkien kohtaloa. Sen sijaan Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen on esittänyt varsin ikäviä kommentteja mediassa nälkälakkolaisista.

Viranomaiset ovat sitoutuneet olemaan kommentoimatta yksittäistapauksia, mutta MTV:lle antamassaan haastattelussa Jäppinen sanoo ”Yksi asian äänekkäimmistä esilletuojista oli syömässä jo eilen”.

– Tällainen kiusaava puhe on asiatonta ihmiseltä, jonka tehtävänä on huolehtia erittäin haavoittuvassa asemassa olevista, ihmettelee Popp.

Ihmisten tuella on väliä

Ajantasaisen tiedon saaminen pakkopalautuksista on hankalaa.

– Viranomaiset antavat käännytyksistä ja säilöönotetuista lukuja jälkikäteen, mutta niistä ei kerrota silloin kun ne tapahtuvat. Monet säilöönotot ja käännytykset jäävät siis pimentoon, Outi Popp kertoo.

Vapaaehtoiset pystyvät neuvomaan ja auttamaan säilöönotettuja vain jos heihin otetaan yhteyttä, ja he toimivat usein yhteistyössä oikeusavustajien kanssa.

– Säilöönoton ja pakkopalautuksen voi pysäyttää vain laillisin keinoin, esimerkiksi oikeuden päätöksellä tai terveydentilan vuoksi.

Mielenosoitukset ovat kuitenkin tärkeä tapa osoittaa solidaarisuutta ja kansalaismielipidettä.

– Mediahuomio tuo myös valoa turvapaikanhakijoiden käännytyksiin, joita viranomaiset haluavat toteuttaa mieluummin huomaamattomasti, Popp toteaa.

Lue myös Joutsenon säilöönottoyksikön nälkälakkolaisten viesti. Lisää yleistietoa pakkopalautuksista löydät esimerkiksi Stop Deportations –verkoston sivuilta ja twitteristä.