Koronakriisin myötä yhä useampi työläinen on joutunut lomautetuksi tai menettänyt kokonaan työnsä. Monilla edessä on tilanne, jossa tulot romahtavat täysin, mutta menot pysyvät ennallaan. Vuokra ja muut laskut pitäisi edelleen saada maksettua, oli karanteenia eli ei. Ruokaakin olisi hyvä saada ostettua. Monelle heikommassa asemassa olevalle tämä on tietysti ollut pitkään arkipäivää, mutta nyt ilmiö korostuu entisestään.
Vaikka länsimaissa toimenpiteisiin ryhtyminen on ollut verrattain hidasta ja keskittynyt lähinnä talouden elvyttämiseen, on nähty myös hieman työväenluokan elämää helpottavia toimia. Ranskassa on jo pantu vuokra kokonaan jäihin kriisin ajaksi. Italia keskeytti asuntolainojen lyhentämisen.
Kansalaiset ovat vaatineet vastaavia toimia mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Iso-Britanniassa. Maihin on syntynyt myös mittavia vuokralaisliikkeitä, jotka pyrkivät esimerkiksi vuokralakon kautta vaikuttamaan tilanteeseen. Vuokralaiset organisoituvat asukasyhdistyksiin, jotka aikovat kollektiivisesti jättää vuokran maksamatta ainakin huhtikuun ajalta. Hashtagit #Rentstrike ja #Cancelrent ovat keränneet parissa viikossa miljoonia jakoja.
Vuokralakkolaiset ovat esittäneet vuokrien jäädyttämistä kriisin ajaksi sekä myös radikaalimpia vaateita, kuten asuntojen kansallistamista. Proletaarit seuraa kolmiosaisessa juttusarjassa vuokralakkojen kehitystä. Haluamme osoittaa solidaarisuutta kaikille vuokralakkoon ryhtyneille.
Keskipiste
Vuokralakkojen pääasiallinen taistelukenttä näyttäisi toistaiseksi olevan Yhdysvallat, jonka säälimättömän kapitalistinen järjestelmä ja sosiaalipolitiikan puute ajavat ihmisiä kurjuuteen entistä nopeammin. Maassa on ennätysmäärä työttömiä ja lomautettuja. Vailla työtä on enemmän ihmisiä kuin koko maan historiassa.
Tämä tarkoittaa kapitalistisessa maassa sitä, että nämä ihmiset ovat myös vailla toimeentuloa ja pääsyä elämän perusedellytyksiin. Vaikka Suomi ei ole aivan yhtä hyperkapitalistinen maa kuin Yhdysvallat, on täälläkin lomautettujen määrä kasvanut kymmenillä tuhansilla vain muutamassa päivässä.
Kun vuokralainen ei voi käydä töissä pandemian takia, ei hän luonnollisesti voi maksaa vuokraakaan. Silti vuokranantajat vaativat edelleen vuokran maksamista tavallisesti. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten kapitalismissa tuotanto on julkista, mutta voitot yksityisiä.
Kuulemme jatkuvasti, että olemme nyt kaikki samassa veneessä. Pandemiaa vastaan pitää kamppailla yhdessä, mutta talkoisiin osallistumista ei edellytetä kaikilta. Suomessa asumisen tuet sekä viimekädessä toimeentulotuki paikkaavat vuokranmaksukykyä. Tämä tosin tarkoittaa vain tulonsiirtoa julkiselta taloudelta vuokranantajien taskuun. Suomessa vain muutamat tahot ovat vaatineet vuokran kohtuullistamista tai poikkeustoimia, kuten vuokrien jäädyttämistä.
Tulevaisuus on auki
Nähtäväksi jää, miten vuokralakot tulevat päättymään. Vaihtoehtoja on useita: vuokranantajat saattavat taipua lakkolaisten vaatimuksiin ja jäädyttää vuokrien perimisen. Tai sitten he saattavat kutsua valtion väkivaltakoneiston apuun ja lyödä lyötyä entisestään. Toisaalta massiiviset häädöt kävisivät myös porvarin kukkarolle raskaaksi, joskaan tulojen menetys pariksi kuukaudeksi ei ole mitään verrattuna asunnottomuuden kurjuuteen.
Lopputulos tullee riippumaan yksittäisten vuokranantajien toimista. Tässä näkyy myös kapitalistisen vallan epäsuhta: yksittäisillä porvareilla on suhteettoman suuri valta, jota vastaan työväenluokka voi pärjätä vain järjestäytymällä, kuten vuokralakkoliikkeet ovat tehneet. Jos jättää vuokransa yksin maksamatta, seuraa rumaa jälkeä. Yhdessä sen sijaan olemme vahvoja: yhdistynyt työväenluokka voi peitota porvarillisen vallan ja luoda oikeudenmukaisemman maailman. Jos pandemia on jotain osoittanut, niin sen, että se on työväenluokka, joka yhteiskuntaa pyörittää. Meillä on voitettavana koko maailma, ja hävittävänä vain kahleemme.
Vuokran periminen perustuu yksityisomistuksen instituutioon. Vuokranantaja katsoo oikeudekseen saada suuren osan työläisen palkasta siksi, että sattuu omistamaan tämän asuttaman kodin. Vuokraa peritään riippumatta siitä, onko vuokranantaja tehnyt itse ns. sosiaalisesti välttämätöntä työtä asunnon eteen lainkaan. Perehdymme juttusarjan seuraavassa artikkelissa tarkemmin vuokran instituutioon sekä vuokralakkojen historiaan ja ilmiön teoreettiseen perustaan.
Vuokralakkojen ajankohtaista tilannetta (lähinnä englanninkielisessä maailmassa) voi seurata mm. seuraavilta sivustoilta:
https://thenewinquiry.com/rent-strike-2020/#activeRentStrikes
PS. Mikäli sinulla on lisätietoa vuokralakoista, tai olet itse organisoimassa vuokralaisyhdistystoimintaa, pyydämme ottamaan yhteyttä toimitukseen proletaarit@gmail.com
Proletaarit 