Proletaarit marssimassa vappuna 2019.

Yhteisrintamalla kapitalismia vastaan: Vappupuhe 2020

Toverit! Tämän puheen osoitan teille, sillä teissä on taisteluhenki, toivo ja tulevaisuus.

Elämme massiivisten kriisien aikaa. Tämänhetkisen pandemiatilanteen lisäksi huomista varjostaa tuleva talouslama, äärioikeiston nousu ja vielä kauhistuttavammin: alati kiihtyvä ympäristötuho. Yhdessä nämä kriisit uhkaavat syöstä koko ihmiskunnan kaaoksen, raakalaismaisuuden ja julmuuden tielle.

Pandemia on tietysti akuuteimmin vaikuttava kriisi tällä hetkellä, mutta valitettavasti se on vain kenraaliharjoitus tulevaa varten. Koronan jälkeen luvassa on eittämättä uusia leikkauksia, kiristyvää oikeistolaista ja epäinhimillistä politiikkaa. Sekään ei kuitenkaan ole mitään siihen verrattuna, mitä ilmastonmuutoksella on meille ”tarjota”. Tulevaisuudessa tuhannet ja tuhannet, miljoonat ihmiset tulevat menettämään kotinsa, elinkeinonsa ja henkensä. Käsillä on ennennäkemätön katastrofi koko ihmiskunnan historiassa: jollemme toimi, meitä uhkaa keinotekoisesti tuotettu planetaarinen sukupuuttoaalto – joka on jo alkanut. Työväenluokan tehtävä, kommunistin tehtävä, on nyt, enemmän kuin koskaan, varautua tulevaan, liittyä yhteen ja rakentaa parempaa huomista.

Vallitseva porvarillinen järjestelmä on vastannut kriiseihin vaihtelevasti. Koronaan on toisaalta suhtauduttu asianmukaisella vakavuudella – toisin kuin esimerkiksi ilmastotuhoon. Toisaalta vastaus on ollut jopa tragikoominen: itseään vasemmistolaiseksi kutsuva hallituksemme on jakanut rahaa kapitalisteille kaksin käsin ties minkä tekosyyn varjolla. Business Finland on käytännössä porvariluokan rahanjakoautomaatti, jonka johtoon nimitetään pahimmat kapitalistisiat. On syytä muistaa, että vaikka edellinen hallitus kirjaili kyseisen järjestelmän, on sen nykyisen johtokunnan nimittänyt demarijohtoinen hallitus… Miljardeja yrityksille, heikennyksiä köyhälistölle – mihin tarvitaan oikeistoa, jos vasemmisto toteuttaa mukisematta heidän politiikkaansa?

***

Yleisesti puhutaan vasemmiston alennustilasta, ja oikeutetusti. Ne puolueet, joiden pitäisi olla työväenluokan asialla, ajavat myöskin leikkauksia, heikennyksiä ja luokkasopua. Ammattiliittojen byrokraatit ajavat kapeasti omien alojensa etuja koko luokkamme edun sijaan. Vallitsee kapitalistisen realismin aikakausi: vaikuttaa olevan helpompaa kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu. Vasemmistopoliitikot eivät esiinny kapitalismin vastustajina, vaan sen vaihtoehtoisina johtajina. Hyvät toverit! Sen ei tarvitse, eikä tule, olla näin!

Kapitalismi pitää edelleen sisällään sovittamattoman ristiriidan. Niin kauan kuin on omistava luokka, on myös sorrettujen luokka, me proletaarit. Olemme nähneet, että lukuisat kompromissit, kansanrintamat ja porvarien pienet myönnytykset eivät koskaan täysin poista kapitalismin epäoikeidenmukaisuutta – eikä niiden ole tarkoituskaan. Pieniä murusia pudottamalla porvaristo taittaa työväen kapinahengen.

Kahleita meiltä ei kukaan murskaksi lyö, siis työläisten vapautus voi olla vain työväenluokan työ. Unohtakaamme almut, luokkasopu ja ontot reformit. Luokkasota on jatkuvaa, mutta yksipuolista: porvaristo tuntee kyllä intressinsä ja ajaa niitä häikäilemättömästi. Meitä on jo riistetty kyllin.

***

Toverit! Taantumus nousee, ja meidän on noustava sitä vastaan. Meidän tehtävämme on kohottaa luokkatietoisuus ja sosialismi taas korkealle arvoonsa. Tulevaisuus on epävarma ja pelottava, mutta luotan huomiseen, jota työläiset käyvät käsi kädessä rakentamaan. Kohtaamamme haasteet ovat massiivisia, mutta sitäkin suurempi on luokkamme voima: yhdessä me pystymme mihin vain. Ennen kaikkea tarvitsemme yhteisrintaman taktiikkaa. Aikana, jolloin kapitalistit pitävät kaikkein pienimpiäkin uudistuksia bolševismina, työväenluokan intressien edistäminen vaatii niiden taktiikoiden, strategioiden ja näkemysten omaksumista, joita itse bolševikit käyttivät.

Siispä muodostakaamme yhteisrintama. Meidän on koottava yhteen järjestäytynyt vasemmisto ja työväenluokan rivit, ja esitettävä luokkakantaisia vaatimuksia. Käykäämme taistoon koko luokkamme vapautuksen puolesta, yhdessä. Työläiset nostavat maasta talot, raivaavat pellot ja puurtavat tehtaissa. Luokkamme tuottaa kaiken, mitä yhteiskuntamme tarvitsee. Työllä maailma pyörii, työläisillä on voima, ja työväenluokalla on oltava valta!

Yhteisrintama ei tarkoita mitä tahansa työväen yhteistyötä. Se on taktiikka, jossa tulemme yhteen vaatimaan luokkamme etua, säilyttäen samalla ehdoton toiminnan ja kritiikin vapaus, kuitenkaan marxilaista ohjelmaa laimentamatta tai peittämättä. Itsenäisten luokkakantaisten vaatimusten esittäminen julkisesti on ensiarvoisen tärkeää. Meidän on lakkaamatta vaadittava; näin poliitikot ja liittojen byrokraatit joko liittyvät meihin tai paljastavat todellisen karvansa porvariston sylikoirana. Yhteisrintama on uskottava poliittinen vaihtoehto työväelle aikana, jolloin perinteiset liikkeet ovat meidät pettäneet.

Työväenliikkeeltä peräänkuulutan intersektionaalisuutta: on tärkeää tunnistaa moninkertaiset sorron rakenteet kaikkialla, missä niitä esiintyy. Marxilainen luokka-analyysi tarjoaa meille työkalun eri kamppailujen yhdistämiseksi: vaikka erilaisen syrjinnän syitä on monia, on niillä pääasiassa yksi hyötyjä: kapitalistien luokka. Porvarit hyötyvät rasismista ja seksismistä; kaikesta syrjinnästä, joka usuttaa työläiset toisiaan vastaan. Kaikkien maiden työläiset, sen sijaan, me hyödymme nimenomaan kaiken sorron purkamisesta. Se tuo meidät lähemmäksi toisiamme ja voimistaa luokkamme yhteistä etua. Yhteistä eri sorron muodoille on myös se, miten ne iskevät raskaimmin työväenluokkaa kohtaan. Työläinen on jo valmiiksi ahtaalla, mutta jos hän on samalla myös yksinhuoltaja, sukupuolivähemmistön edustaja tai rodullistettu, on kohtaamansa sorto vielä julmempaa. Me kommunistit ulotamme proletaarisen solidaarisuuden kaikille niille, jotka kamppailevat sortoa, syrjintää ja kurjuutta vastaan!

***

Minkä puolesta me kamppailemme? Sanon sen nyt rehellisesti ja kiertelemättä: olen kommunisti. Haluan nähdä huomisen, jossa kukaan ei enää hyväksikäytä toista. Taistelemme kaataaksemme kapitalismin, luokkayhteiskunnan ja imperialismin. Tie tähän on pitkä, mutta luotan teihin, toverini, tällä kivisellä taipaleella. Meidän, työväenluokan, on aika ottaa valta käsiinsä, kaataa hallitseva luokka ja porvarillinen maailmanjärjestys. Sosialistinen työväenvalta on tie kommunismiin: luokkien ja valtioiden lopulliseen lakkauttamiseen, yhteisomistukseen ja kansojen yhteyteen.

Jatkamme tällä tiellä väsymättömästi, toinen toistamme tukien. Nouskaamme yhdessä luokkana rintamaan, vastaan sortoa ja kurjuutta! Yksin olemme heikoilla, mutta yhdistynyt työväenluokka on vahva työväenluokka. Sen puolesta nostan korkealle punaisen lipun, ja kutsun jok’ikisen sen alle liittymään.

Toverit! Käsissämme on itse historia: tartumme siihen, ja meitä odottaa kirkas huominen!