– Pyydän. En saa henkeä. Älä tapa minua.
Yhdysvaltalainen George Floyd aneli näillä sanoilla poliisia säästämään hänen henkensä maanantaina 25. toukokuuta Minneapolisin kaupungissa.
Hän makasi kadulla poliisiauton takana, kasvot asvaltilla ja kädet kahlittuna, poliisimies Derek Chauvinin polvi niskallaan. Häntä epäiltiin ”väärennetyn 20 dollarin setelin käyttämisestä” paikallisessa ruokapaikassa.
Chauvin vastasi aseettoman ja vastarintaa tekemättömän Floydin pyyntöihin jatkamalla tämän niskan musertamista lähes yhdeksän minuutin ajan, joista kolme minuuttia uhri oli tajuton. Kaksi muuta poliisia piti häntä maassa ja kolmas seurasi tapahtumaa vierestä.
Myöhemmin paikalle kutsut ensihoitajat yrittivät elvyttää Floydin hervotonta ruumista. 46-vuotias mies kuljetettiin Hennepinin piirikunnan terveyskeskukseen, jossa hänet todettiin kuolleeksi.
Jälleen yksi musta yhdysvaltalainen oli tapettu kylmäverisesti poliisin toimesta – mutta tällä kerralla koko tapahtuma tallentui kännykkäkameraan.
Videolla kuuluu kuinka tapahtuman todistajat yrittävät puuttua tilanteeseen:
– Kauanko teidän on pidettävä häntä maassa, kysyy naisääni.
– Sinä estät häneltä hengittämisen, luuletko että se on ok, miesääni jatkaa kiihtyneenä.
Näillä rauhanomaisilla vastalauseilla ei ollut vaikutusta lopputulokseen.
Viimeisin tappo on jatkoa lukemattomille vastaaville tapauksille, kuten Michael Brownin ja Eric Garnerin kuolemille, sekä hiljattain Louisvillessä tapahtuneelle Breonna Taylorin tapolle. Taylorin tapauksessa nainen ammuttiin kotiinsa huumepidätyksessä, koska poliisi hyökkäsi varoittamatta väärään osoitteeseen.
Viime vuonna julkaistun Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian raportin perusteella poliisin tappamaksi tuleminen on johtava kuolinsyy nuorten mustien miesten keskuudessa Yhdysvalloissa. Todennäköisyys on 2,5 kertaa suurempi kuin valkoihoisten nuorten miesten kohdalla.
Jotain väkivallan kulttuurin hyväksymisestä poliisissa kertoo sekin, että Chauvinin annettiin jatkaa töitään, vaikka hänellä oli taustallaan jo 18 valitusta ja useita liiallisen voimankäytön syytteitä. Hän oli mukana ainakin kahdessa ampumistapauksessa, mukaanlukien mustaihoisen Ira Latrell Tolesin tappo vuonna 2008.
Protestit käynnistyvät
Poliisin jatkuva väkivalta ja rasismi on herättänyt massiivisia protesteja ympäri Yhdysvaltoja.
Tiistaina mielenosoitukset alkoivat rauhallisina Minneapolisin alueella. Mielenosoittajat huusivat ääneen Floydin nimeä, lainauksia miehen viimeisistä sanoista, ja iskulauseita – ”ei oikeutta, ei rauhaa”.
– Jotkut kommentaattorit ovat väittäneet protestien ”muuttuneen väkivaltaisiksi”. Tosiasia on kuitenkin, että poliisit aloittivat väkivallan aseettoman miehen murhalla, johon yhteisö vastasi, riippumatta siitä antaako laki moraalista oikeutusta heidän teoilleen, kerrotaan tilannetta seuranneen Sosialistisen kivääriyhdistyksen (SRA) kannanotossa.
Poliisit myös jatkoivat väkivallan eskaloimista vastaamalla levottomuuksiin umpimähkäisellä ja kohtuuttomalla voimankäytöllä, ampuen massiivisia määriä kyynelkaasua, ”vähemmän tappavia” hernepussiammuksia ja pippurisumutetta.
Tästä huolimatta tuhannet mielenosoittajat onnistuivat ajamaan poliisin takaisin 3. poliisipiirin asemalle, saartaen sen ja vaatien oikeutta Floydille. Poliisiasema sijaitsee vain muutaman korttelin päässä Floydin murhapaikalta.
Mielenosoittajat pystyivät jopa hetkeksi valtaamaan poliisiaseman eteisaulan ja ajoneuvovarikon. Rakennukselle ja ajoneuvoille aiheutettiin SRA:n mukaan ”tuntuvaa vahinkoa”.
Yöhön jatkuneiden levottomuuksien aikana poliisit ampuivat jatkuvasti kohti väkijoukkoja erinäisillä ammuksilla. Eräällä videolla näkyy poliiseja käymässä joukolla yksittäisen nuoren miehen kimppuun.
Joidenkin kommenttien perusteella väkijoukkojen vastarinta oli niin päättäväistä, että poliisilta yksinkertaisesti loppuivat illan aikana ammukset, ja niitä piti tilata lisää.
Keskiviikkoon mennessä poliisiasema oli kuitenkin saatu takaisin poliisin hallintaan ja sen rakenteita vahvistettu. SRA:n mukaan poliisi jatkoi hyökkäyksiään kaupungin ihmisiä vastaan.
– Hyökkäysten keskellä mielenosoittajat puolestaan ryhtyivät auttamaan toinen toisiaan, esimerkiksi ”katulääkärit” tarjosivat ensiapua poliisin ammusten vammauttamille, järjestö kertoo.
– Ylikansallisten yhtiöiden omistamista kaupoista pakkolunastettiin tarvikkeita, ja koronavirustilanteen kurjistamat köyhät ja työväenluokkaiset ihmiset saivat ruokaa, vaatteita, lääkkeitä, äidinmaidonkorviketta, vaippoja ja muita perustarvikkeita.
Myös Los Angelesin kaupungissa useat sadat mielenosoittajat lähtivät kaduille, keskeyttivät hetkeksi liikenteen moottoritiellä 101, ja maalasivat iskulauseita poliisin päämajan julkisivuun.
Los Angelesin poliisi vastasi protestiin kuolettavalla voimalla, ajaen poliisiautojaan väkijoukon läpi, vammauttaen useita.
”Ulkopuolisia toimijoita”
Torstaina protestit jatkuivat Minneapolisissa, myös 3. poliisipiirin asemalla.
CBS Minnesota -kanavan raportin mukaan myöhään torstai-iltana mielenosoittajat olivat saaneet poliisiaseman hallintaansa. Noin kello kymmeneltä illalla rakennuksen sisällä sytytettiin useita tulipaloja ja poliisit joutuivat suorittamaan evakuaation.
Vahvistamattomien huhujen mukaan paikalle saapuneet palomiehet olisivat ensisijassa sammuttaneet ympäröiviä rakennuksia, ja linja-autonkuljettajat kieltäytyneet kuljettamasta poliisin paikalla vangitsemia ihmisiä. (Lisäys 3.6.: Jälkimmäinen tieto on vahvistettu useissa lehdissä.)
Samana päivänä Minneapolisin demokraattipormestari Jacob Frey pyysi osavaltion kuvernööri Tim Walzia lähettämään kansalliskaartin kaupunkiin. Myös demokraattipuolueeseen kuuluva Walz vastasi pyyntöön myöntävästi, väittäen kaartin olevan paikalla ”rauhanomaisten mielenosoittajien suojelemiseksi”.
Kaupungissa määrättiin viikonlopuksi ulkonaliikkumiskielto iltakahdeksasta alkaen, joka ei kuitenkaan pidätellyt mielenosoittajia.
Tässä yhteydessä Walz ja Frey ryhtyivät julkisuudessa pyörittämään huhuja siitä, että suurin osa, ”peräti kahdeksankymmentä prosenttia” kaduilla liikkujista olisi ”Minnesotan ulkopuolelta tullutta väkeä”. Ylen Washingtonin kirjeenvahtaja Paula Vilén kuvaa väitteitä:
– Viranomaiset perustelevat tätä [kansalliskaartin liikekannallepanoa] nyt sillä, että noiden mielenosoitusten dynamiikka on alun rauhanomaisista mielenilmauksista muuttunut. He sanovat, että […] kaduilla Minneapolisissa, viime yönä, valtaosa […] oli Minnesotan ulkopuolelta tullutta väkeä, joiden tarkoitus ei suinkaan ollut osoittaa mieltä mustien aseman parantamiseksi, vaan kylvää väkivaltaa, pelkoa, ja hajoittaa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Ja viranomaisten mukaan he käyttävät näitä rauhanomaisia mielenosoituksia nyt hyväkseen.
Väitettä levitti myös St. Paulin kaupungin pormestari Melvin Carter, niin ikään demokraattipuolueesta.
Poliisin omat tiedot pidätettyjen henkilöllisyyksistä eivät kuitenkaan tue tällaisia teorioita: niiden mukaan selvä enemmistö pidätetyistä on minnesotalaisia.
Myöhemmin lauantaina ainakin Carter perääntyi näistä puheista, sanoen ”toimineensa virheellisten tietojen pohjalta”.
On epäselvää keitä nämä ”ulkopuoliset toimijat” sitten olisivat oikein olleet, mutta ainakin heillä on täytynyt pitää kiirettä. Perjantaina 29. toukokuuta suuria määriä ihmisiä kerääntyi nimittäin jälleen kaduille Washington D.C:ssä, Louisvillessä, Los Angelesissä, New Yorkissa, Denverissä, Phoenixissä, Memphisissä ja monilla muilla paikkakunnilla.
Näkymiä vastarinnasta
Kuten Floydin tappo keskelle katua, myös katuprotestien tapahtumat ovat tarttuneet reaaliajassa sosiaalisen median videoihin ja valokuviin. Tallenteissa näkyy tavallisten ihmisten raivo ja epätoivo jatkuvaa ja järjestelmällistä sortoa vastaan – sekä poliisin julmat vastatoimet.
Perjantaina Atlantassa mielenosoittajat marssivat läpi kaupungin ja päätyivät valtaamaan CNN-kanavan toimiston edustan. Protesti oli poliisiväkivallan lisäksi mahdollisesti vastalause valtavirtamediassa esitetylle perättömälle huhupuheelle.
Myöhemmin lauantaiyönä Atlantassa kuvatussa kummallisessa videossa esiintyy alaikäiseltä näyttävä henkilö puettuna sotilasvarusteisiin ja suojelemassa ostoskeskusta.
Georgian kansalliskaarti vakuutti myöhemmin omalla Twitter-tilillään, että kaikki sen kaartilaiset ovat 18 vuotta täyttäneitä (tai 17-vuotiaita vanhempien suostumuksella!)
Eräällä videolla kadulle tulleelta mielenosoittajalta kysytään, tunteeko hän olonsa turvattomaksi protestien aikana.
– No siis, olen syntynyt mustaksi Amerikassa. Olen syntynyt kuolleena. Tunnenko oloni turvalliseksi, no en todellakaan. Mutta sehän tässä on juuri syy monelle, miksi ollaan kaduilla. Emme ole turvassa kuitenkaan, joten ainakin voimme pitää ääntä.
Poliisin väkivalta jatkuu keskeytyksettä
Hallitsematon poliisiväkivalta on jatkunut päivittäin protestien aikana, ja poliisin on nähty tahallaan eskaloivan tilanteita väkivaltaisiksi monissa kaupungeissa.
Philadelphiassa tilannetta seurannut vapaaehtoismedia Unicorn Riot pohtii, toimivatko rivipoliisit kaduilla todellisuudessa enää minkään komentoketjujen alaisuudessa.
– Poliisit mellakoivat ympäri Yhdysvaltoja murhattuaan viattoman mustan miehen, kuvailee tapahtumia brittiläinen toimittaja Owen Jones, joka omalla Twitter-tilillään on julkaissut useita videoita poliisin toiminnasta.
Videoilla näkyy muun muassa, miten New Yorkissa poliisi ajaa autolla päin mielenosoittajia ja Salt Lake Cityssä iskee keppiä käyttävän ikäihmisen katuun.
Poliisi on myös edelleen käyttänyt Floydin tappanutta polviliikettä jo maassa makaavia ihmisiä vastaan, todistaen ettei kysymys ollut yksittäisen poliisin käytöksestä. Twitterissä leviää videoita vastaavista tapauksista ainakin Seattlesta ja Philadelphiasta.
Minnesotassa poliisin on kuvattu yhteistyössä kansalliskaartin kanssa marssivan pitkin asuinalueiden katuja ja vapaasti ammuskellen omilla kuisteillaan seisovia ihmisiä jonkinlaisilla maalipanoksilla.
Videolla poliisin kuullaan huutavan ”light ’em up” – vapaasti käännettynä ”tuli on vapaa”.
– Missä tämä into oli, kun mielenosoittajat tahallaan rikkoivat karanteenia vaatiakseen hiustenleikkuita, kysyy eräs Twitter-tili.
– Valkoihoisten protesteja vastaan ei nosteta sormeakaan, mutta mustat kyllä jahdataan omalta pihaltaankin.
Portlandissa Oregonissa kuvattu video näyttää poliisin lyövän kadulla makaavia ihmisiä pampuilla tuntia ennen ulkonaliikkumiskiellon voimaantuloa.
”Eikö kukaan ajattele näyteikkunoita”
Kuten tyypillistä, rauhattomiksi muuttuvissa mielenosoituksissa tietty kommentaattorien armeija nousee aina ihmettelemään: mutta ovathan omaisuusvahingot väärin, eivätkö he vain tuhoa omaa yhteisöään, ketä tällainen palvelee, eikö kukaan ajattele taloutta.
– Jos nyt unohdetaan kysymys siitä, paljonko nämä korporaatiot todella ”auttavat” köyhiä asuinalueita joissa pyörittävät bisneksiään, tällaisessa kauhistelussa on pohjimmiltaan kyse siitä, että omaisuuden tuhoaminen on joillekin huolestuttavampaa kuin elämän tuhoaminen, kirjoittaa Steven W. Thrasher Slate-lehdessä.
Vuosikymmenen ajan poliisiväkivaltaa seurannut kirjoittaja muistuttaa, että yhteiskunnassa jossa yrityksiä suojellaan mutta ihmisiä ei, kaupallisen omaisuuden tuhoaminen tuo esiin normaalitilanteen nurinkuriset arvot.
– Ja vaikka siitä voi olla joillekin epäselvyyttä, miksi ihmiset kapinoisivat yrityksiä vastaan vastauksena poliisiväkivallalle, siinä ei pitäisi olla alkuunkaan mitään ihmeellistä, mikä logiikka on takana siinä, että poliisiasema tuhottiin protestina George Floydin tapolle. Voit olla samaa tai eri mieltä teon kanssa, mutta sen logiikkaa et pysty millään kiistämään, sen jälkeen kun poliisit lynkkasivat miehen kirkkaassa päivänvalossa, videolla.
– Se on yritys luoda toisenlaista järjestystä yhteiskunnassa.
Thrasherin mukaan protesteilla on myös ollut jo nyt positiivista vaikutusta.
– Minulle oli pienoinen shokki, kun Minnesotan yliopisto ilmoitti ettei enää tule tekemään laajaa yhteistyötä poliisilaitoksen kanssa. Se ei ole se tyypillinen ”muutama mätä omena” -vastaus johon on totuttu, vaan vahvistus sille, että koko poliisilaitos on perustavanlaatuinen uhka yliopiston väelle.
Myös muualta on kuulunut ääniä, joiden mukaan omaisuusvahingot ovat pieni hinta yhteiskunnallisesta oikeudesta. Minneapolisissa erään ravintolan pitäjän tytär välittää eteenpäin isänsä sanat:
– Antaa rakennukseni palaa, oikeuden on toteuduttava. Ne poliisit on pistettävä vankilaan.
Journalistit hyökkäyksien kohteena
Useissa kaupungeissa poliisi on hyökännyt myös tapahtumia kuvanneita journalisteja vastaan. Monia journalisteja on pidätetty ja heitä kohti on ammuttu.
Perjantaina poliisi pidätti CNN:n kirjeenvaihtajan Omar Jimenezin ja tämän kuvausryhmän suorassa lähetyksessä. Tapaus sai laajaa huomiota, ja Jimenez on viimeisimpien tietojen mukaan päässyt pois putkasta.
CNN:n toimittajan tapaus ei kuitenkaan ole ainoa, tai pahin.
Louisvillessä poliisi ampui suorassa lähetyksessä kohti protesteja seurannutta TV-juontaja Kaitlin Rustia ja valokuvaaja James Dobsonia. Molemmat seisoivat poliisilinjojen takana ja saivat lieviä vammoja poliisin käyttämistä pippuriammuksista.
Twitterissä julkaistussa videossa Rustin kuullaan kiljuvan ja huutavan: ”Minua ammutaan!” Samassa ruutuun ilmestyy poliisi, joka tähtää aseellaan suoraan kohti uutistiimiä.
Juontajien ammattiliitto SAG-AFTRA on tuominnut poliisin ”törkeän hyökkäyksen” kannanotossaan.
– Tämä ei ole ainoastaan hyökkäys aseettomia kansalaisia vastaan mutta myös hyökkäys vastoin demokratiaa ja ihmisten oikeutta tietää, miten valtaa oikeasti käytetään, liitto linjaa.
Minnesotassa WCCO-kanavan veteraanivalokuvaajaa Tom Avilesia ammuttiin kumiluodilla, hänet pakotettiin maahan ja pidätettiin. Puolustusasianajajat yrittävät selvittää miehen tarkempaa kohtaloa.
Freelance-journalisti Linda Tirado puolestaan sokeutui poliisin kumiluodista pysyvästi. Hän kuitenkin vannoo jatkavansa töitään väkivallasta huolimatta.
– Ei hätää, olen ollut takaisin hommissa jo viitisen tuntia. Työni on todistaa tapahtumia ja he saivat vain vasemman silmäni. Oikeallani voin vielä tehdä tätä hyvin, Tirado kirjoittaa Twitterissä.
Tiradon mukaan hänen tapaustaan ei tule käyttää keppihevosena vaatimuksille protestien lopettamisesta.
– Pysykää kaduilla tuplasti minun puolestani, koska minä en voi. Poliisit minua ampuivat, eivät mielenosoittajat.
Sunnuntaina MSNBC:n reporttereihin ”melkein osui” jonkinlainen poliisin ampuma räjähde suorassa lähetyksessä.
Niin sanottujen ei-tappavien tai ”vähemmän tappavien” ammusten käyttö vammauttamistarkoitukseen on tunnettu ilmiö myös muista maista.
Kumiluotien lisäksi myös kaasukranaatteja on ammuttu usein tahallaan kohti ihmisten kasvoja heidän sokeuttamisekseen esimerkiksi Chilen mielenosoitusten yhteydessä.
Tilanteiden samankaltaisuus toisten kansannousujen kanssa ei ole jäänyt huomaamatta muiltakaan. Twitterissä perjantaina julkaistussa, englanniksi käännetyssä oppaassa libanonilainen aktivistijoukko välittää käytännön vinkkejä yhdysvaltalaisille tovereilleen.
Koulutuksen puutetta – vai syytä?
Julkisuudessa on spekuloitu siitä, johtuuko poliisien käytös vain koulutuksen puutteesta.
Juutalainen rauhanjärjestö Jewish Voice for Peace (JVP) huomauttaa, että on olemassa päinvastainen ilmiö: Yhdysvaltain lainvalvojia varta vasten koulutetaan tällaista toimintaa varten. Sitten syyskuun 11. päivän terrorihyökkäysten, poliisivoimia on ”terrorismin vastaisuuden” nimissä muutettu kautta linjan militarisoidumpaan ja väkivaltaisempaan suuntaan.
Koulutuksessa erikoinen piirre on, että Yhdysvaltain viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä brutaaleista toimistaan ja siviilien murhista tunnettujen Israelin viranomaisten kanssa. Tuhansia Yhdysvaltain lainvalvojia on lähetetty Israeliin oppimaan tekniikoita ja ”parhaita käytäntöjä” Israelin Shin Betiltä ja puolustusministeriöltä. Nykyään israelilaiset järjestävät opetusta viranomaisille suoraan myös Yhdysvalloissa.
Rauhanjärjestön mukaan Israelista mallin ottamisella on väistämättäkin ollut oma vaikutuksensa Yhdysvaltain lainvalvontaorganisaatioiden julmuudessa. Näkemys jossa jokainen palestiinalainen on potentiaalinen uhka replikoituu Yhdysvalloissa valkoisten lainvalvojien näkemyksissä mustista, muslimeista ja muista vähemmistöryhmistä. Kansalaisten sijaan heidät nähdään uhkana, jolta valkoisia on suojeltava kaikin keinoin.
Myös Amnesty Internationalin Yhdysvaltain osasto on raportissaan tehnyt vastaavia havaintoja. Amnestyn mukaan Baltimoren poliisin laajamittaisessa perustuslaillisten oikeuksien rikkomisessa, syrjivissä käytännöissä ja kostamisen kulttuurissa on nähtävissä yhteys Israelin viranomaisten toistuviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Baltimoren poliisilaitos on yksi Yhdysvaltain lainvalvontaviranomainen, joka on saanut joukkojenhallinta- ja voimankäyttökoulutusta Israelin turvallisuuspalveluilta. Samanlaista koulutusta järjestetään Minnesotan osavaltiossa, jossa George Floyd tapettiin.
Sekä Yhdysvaltain Amnesty että Jewish Voice for Peace vaativat koulutusyhteistyön lakkauttamista Israelin viranomaisten kanssa.
Poliisiliittoja vaaditaan ulos ay-liikkeestä
Poliisien koulutuksen lisäksi kommentaattorit ovat kiinnittäneet huomiota poliisiliittojen rooliin väkivallan hyväksymisessä.
The New Republic -lehdessä julkaistu Kim Kellyn kirjoitus tuo esiin, ettei työväen oikeuksia kokonaisuutena puolustavassa ammattiyhdistysliikkeessä voi olla tilaa järjestöille, jotka poikkeuksetta ottavat jäseniään puolustavan kannan, oli kyseessä sitten kuinka törkeä tai rasistinen, toisia työläisiä vastaan suuntautunut rikos hyvänsä.
Näin toimi Yhdysvalloissa poliiseja edustava liitto IUPA myös Chauvinin tapauksessa. Vaikka kylmäverinen tappo kirkkaassa päivänvalossa tallentui videolle, ja Chauvin on saanut teostaan sekä tappo- että murhasyytteen, poliisiliiton verkkosivuilla tapahtumaa pyrittiin vähättelemään ja kaunistelemaan.
Sivuilla muun muassa viitattiin artikkeliin, jossa Floydin taposta puhuttiin vain ”epäillyn kuolemana” pidätyksen yhteydessä. Jutussa muistetaan myös mainita että juuri Minneapolisin kaupungissa Chauvinin suorittamaa toimenpidettä pidetään ”ei-kuolettavana voimankäyttönä” (vaikka se on kielletty kaikkialla muualla osavaltiossa).
Viestintä tapauksesta noudattaa aiempaa kuviota: vastineena poliisiväkivaltaan poliisiliitot ryhtyvät välittömään siilipuolustukseen, etsivät kaikki mahdolliset tekosyyt ja porsaanreijät, yrittävät mustamaalata uhria, ja lopulta maalaavat kaiken kritiikin petturimaiseksi toiminnaksi kansakunnan turvallisuutta yksin sankarillisesti puolustavaa ”ohutta sinistä viivaa” (thin blue line) vastaan.
– Poliisit eivät halua uudistuksia, he haluavat vapauden toimia vailla vastuuta, Kelly väittää.
Minneapolisin poliisiliiton puheenjohtaja, komisario Bob Kroll, on itse asiassa käynyt kovaa kamppailua sen puolesta, että niskan päällä polvistuminen pidetään poliisin keinovalikoimassa. Kun se yritettiin kieltää myös hänen kaupungissaan, Kroll jopa tarjosi ilmaisia ”soturityyppisiä” koulutuksia liittonsa 800 jäsenelle.
– Nyt Krollilla ja hänen liitollaan on George Floydin veri käsissään. Vihdoin ja viimein tähän toimintaan kohdistuu sellaista tarkastelua, jonka kohteena sen olisi pitänyt olla jo ajat sitten.
Poliisiliitto IUPA on virallisesti osa Yhdysvaltain suurinta ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestöä AFL-CIO:ta.
– Jos keskusjärjestömme haluaa todistaa olevansa vakavissaan rodullistettujen oikeuksien puolesta ja työläisten keskinäisen solidaarisuuden puolella, sen on pysyvästi erotettava IUPA ja katkottava kaikki suhteensa poliisijärjestöihin, linjaa Kelly kirjoituksessaan.
Samaa on vaatinut AFL-CIO:n Sioux Fallsin paikallisjärjestön puheenjohtaja Kooper Caraway.
– Yhdysvaltain työväenliikkeen on korkea aika vaatia vaatia poliisien järjestöjä vastuuseen. Meidän on erotettava jokainen ammattiliitto joka tukee aseettomien ihmisten murhaamista, julkisten alojen AFSCME-ammattiliiton edustaja linjaa.
– Meidän on yhdistyttävä maamme työväenluokan kanssa ja vaadittava poliisijärjestelmämme ja siihen liittyvän kulttuurin täyttä hävittämistä, jotta ne voitaisiin rakentaa uudelleen solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden pohjalta, ei murhaamisen ja vangitsemisen.
Presidentti ottaa kantaa: ”Ampuminen alkaa”
Poliisiliittojen lisäksi poliisiväkivallalla ja ”ohuella sinisellä viivalla” on tukensa myös politiikan kentällä, kaduilla toimivista aseryhmistä vallan ylimmälle huipulle.
Jo aiemmin osavaltioidensa karanteenimääräyksiä vastaan kaduilla esiintyneet taantumukselliset ja äärioikeistolaiset asemiesten joukot – ”kolmeprosenttilaiset”, ”Proud Boyt” jne., esiintyvät nyt järjestyksen ylläpitäjinä. Omassa keskinäisessä viestinnässään he kuitenkin toivovat niin sanotun boogaloon alkua, jolla vaihtelevasti viitataan sisällissotaan, rotusotaan ja niiden yhdistelmiin.
Heidän retoriikkaansa on joskus vaikea erottaa Valkoisen talon lausunnoista: Presidentti Donald Trumpin perjantaisessa twiitissä kadulla protestoivat ihmiset nimetään termillä thug – sanalla viitataan usein juuri nuoriin mustiin miehiin rikollisina – ja sen päälle luvataan: ”kun ryöstely alkaa, ampuminen alkaa”.
Myös tällä fraasilla on kontekstinsa: Sitä käytti rasismistaan tunnettu Miamin poliisipäällikkö Walter Headley vuonna 1967. Floridan rikostilanteeseen liittyvässä kuulemisessa hän totesi ihmisten ampumisen olevan syy siihen, ettei osavaltiossa vielä oltu nähty mellakoita. Samana vuonna pidetyssä lehdistötilaisuudessa hän totesi: ”Meitä eivät syytteet poliisiväkivallasta haittaa.”
Fraasin alkuperäinen lähde saattaa olla Alabaman Birminghamin ”julkisesta turvallisuudesta” vastannut rotuerottelun kannattaja Eugene ”Bull” Connor, joka tunnettiin poliisikoirien ja paloletkujen käytöstä mustia mielenosoittajia vastaan. Toinen fraasin käyttäjä oli presidenttiehdokas George Wallace vuonna 1968, hänkin rotuerottelun kannattaja.
Jopa monenlaisen äärioikeistolaisen sisällön alustallaan hyväksyvänä palveluna tunnettu Twitter katsoi ilmiantojen perusteella, että presidentin uhkaus on syytä piilottaa varoituksen taakse. Symbolisena eleenä tämä sai tietysti paljon näkyvyyttä, mutta käytännössä se on laiha lohtu. Rasistinen viha ja propaganda leviää Twitterissä ja muilla kanavilla edelleen päivittäin esteettä.
Toistaiseksi tiedossa ei ole, että oikeistoryhmät olisivat oikeasti ryhtyneet ammuskelemaan päin ihmisjoukkoja, mutta moni muistaa Charlottesvillen tapauksen, jossa äärioikeiston kannattaja ajoi autonsa väkijoukkoon, tappaen yhden ja haavoittaen useita fasismin vastustajia.
Tällaisia ajoneuvolla päin mielenosoittajia ajamisia on tällä viikolla nähty nyt sekä poliisin että muiden toimesta.
Mitä seuraavaksi?
Chauvinin oikeudenkäynnin on määrä alkaa maanantaina, mutta kuten tässä jutussa kirjatut tapahtumat osoittavat, viimeisimmät levottomuudet laukaissut tapaus on vain pisara yhteiskunnan pinnan alla märkivässä mädässä valtameressä. Vaikka yksi tappajapoliisi saataisiin telkien taakse, ei rakenteelliselle rasismille näy loppua.
Protestit ovat sunnuntaina jatkuneet mm. Kaliforniassa, Los Angelesissa, ja Tennesseen Nashvillessä, jossa valkoisen ylivallan kannattajan patsas on revitty alas. Maan pääkaupungissa mielenosoittajat saartavat edelleen Valkoista taloa.
Nähtäväksi jää jatkaako Yhdysvaltain sisäinen tilanne ensi viikolla kiristymistään entisestään, vai rauhoittuuko se yhä brutaalimmaksi käyvän valtion väkivaltakoneiston väliintulon myötä – vain leimahtaakseen jälleen liekkeihin seuraavasta murhasta.
Viimeisimpien vuodettujen tietojen mukaan Yhdysvaltain sotilasvoimat monitoroivat protesteja kuudessa osavaltiossa Minnesotan lisäksi, ja Pentagon on ”valmiustilassa”.
Varmaa on, että rasistinen sorto pysyy edelleen ”vapaan maailman” johtajavaltion erottamattomana ominaisuutena – yhtä lailla kaduilla ja ihmisten arjessa kuin vallan ylimmissä kabineteissa.
Tätä juttua koostaessa presidentti Trump ehti viimeisimmässä ulostulossaan ilmoittaa, että Amerikan Yhdysvallat tulee julistamaan Antifan – siis kattotermin kaikenlaiselle antifasistiselle toiminnalle – ”terroristijärjestöksi”.
Jos maassa kriminalisoidaan fasismin vastustaminen, mitä se kertoo kyseisestä maasta?
Syyttävä sormi ei kuitenkaan kohdistu ainoastaan republikaaneihin ja Trumpin kiihkeään flirttailuun äärioikeiston kanssa, joka koirapillin sijaan alkaa muistuttaa enemmänkin sumutorvea.
Vastuussa sosiaaliseen mediaan tulvivista väkivallan kuvista ovat yhtä lailla demokraattipuolueen selkärangattomat poliitikot, jotka toisesta suunpielestä puhuvat oikeudenmukaisuudesta ja muutoksesta, toisaalta levittävät valhetietoa elämiensä puolesta protestoivista ihmisistä, ja lähettävät poliisi- ja sotilasvoimat kaduilla heidän kimppuunsa.
Rasistisessa järjestelmässä ratkaisut on haettava järjestelmän ulkopuolelta.
Proletaarit 