Lauantaina Helsingin keskustassa poliisi käytti kaasusumutetta rauhanomaisia ilmastomielenosoittajia vastaan, joista osa oli alaikäisiä. Tapauksen tulisi avata silmiämme poliisin roolista ympäristölle tuhoisan järjestelmän vartijana.
Pasifistiseen kansalaistottelemattomuuteen sitoutuneen Elokapina-liikkeen järjestämällä Hätäjarrutus-mielenosoituksella haluttiin lauantaina kiinnittää huomiota siihen, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei ole poliitikkojen ja yhteiskunnan taholta ryhdytty oikeisiin toimenpiteisiin.
Tiedotteessaan Elokapina katsoo hallituksen epäonnistuneen syyskuun budjettiriihessä riittävissä konkreettisissa ilmastotoimissa, sillä järjestelmätason käännettä kestävään suuntaan ei tapahtunut.
Järjestö vaatii ilmastohätätilan julistamista sekä Suomen nettohiilipäästöjen vähentämistä nykytasosta joka vuosi 20 prosentilla, tähdäten hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 mennessä. Se on osa kansainvälistä Extinction Rebellion -liikettä.
Rautatientorilla kokoontuneeseen mielenosoitukseen kuului puheita ja esityksiä, jonka jälkeen mielenosoittajat lähtivät etenemään kulkueena. Noin kello 13 joukko mielenosoittajia sulki Unioninkadun kohdasta, jossa se risteää Kaisaniemenkadun kanssa, ja Hätäjarrutus-kulkue liittyi kadunvaltaukseen.
Elokapinan puolelta kerrotaan tapahtumien edenneen seuraavasti:
Kadulle tuotiin värikkäitä lippuja ja bannereita sekä keltaiseksi maalattu vene, jossa luki ’Kerro totuus’. Elävä musiikki, tanssi sekä yhteislaulut loivat iloista tunnelmaa. Iloinen tunnelma vaihtui kuitenkin poliisin toiminnan myötä järkytykseksi. Kun poliisi antoi poistumiskäskyn, osa mielenosoittajista harjoitti väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta eikä poistunut tieltä. Poliisi ryhtyi purkamaan sulkua kantamalla mielenosoittajia tien sivuun sekä poliisiautoihin, mutta kesken kiinniottojen mielenosoittajat levittäytyivät Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun risteykseen estäen liikenteen Kaisaniemenkadulla. Mielenosoitus pysyi koko ajan väkivallattomana, eikä autoliikenne ruuhkautunut. Kymmenen minuutin kuluessa levittäytymisestä poliisi otti käyttöön pippurisumutteen ja suihkutti istuvia mielenosoittajia useita kertoja lähietäisyydeltä. Noin kymmenen ihmistä sai voimakkaita oireita ja suurempi joukko lieviä. Poliisi esti joitakin mielenosoittajia puhdistamasta silmiään vedellä.
Tapahtuneesta kuvatulla videolla näkyy, miten poliisit uhkaavat mielenosoittajia kaasusumuttimen käytöllä, mutta mielenosoittajat pysyvät rohkeasti paikoillaan. Tämän jälkeen kolme poliisia ryhtyy sumuttamaan kaasua suoraan päin paikallaan istuvien ihmisten kasvoja. He eivät kuitenkaan liikahda, vaikka poliisi jatkaa sumutuksia useampaan kertaan.
Tapahtumaa todistaneet kertovat poliisin repineen mielenosoittajilta banderollit käsistä, jotta pääsevät paremmin suihkuttamaan kaasua suoraan kohti kasvoja.
Kaisaniemenkadulla istuvat peittää päätä käsiin ja bannereiden taakse. Sitten niitä sumutetaan, poliisi vetää bannerit naamojen edestä pois että saa suoraan kasvoihin, joku huutaa apua, pelottaa vitusti, sumutuksen tauottua sitä saaneet yrittää avata silmiä ja hengittää, mutta molemmat sattuu aivan liikaa. Ne istuu ja puolustaa meidän oikeutta tulevaisuuteen ja saa siitä kaasua silmiin. Ne saa sitä vielä kolmesti lisää.
Poliisin taholta on annettu ymmärtää, että kaasusumuttimen käyttö oli välttämätöntä mielenosoituksen hajottamiseksi. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä mielenosoittajat eivät poistuneet paikalta kaasuhyökkäyksen jälkeen, vaan heidät jouduttiin joka tapauksessa kantamaan paikalta yksitellen. Mielenosoittajia oli kannettu paikalta jo aiemmin eivätkä he kannettaessa tehneet vastarintaa.
Poliisin mukaan kaikkiaan 51 mielenosoittajaa otettiin kiinni. Elokapina kertoo tiedotteessaan, että sekä kaasutettuihin että kiinnotettuihin kuului useita alaikäisiä henkilöitä. Heidät päästettiin vapaaksi samana iltana ennen kello yhtätoista.
Julkisuudessa esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen pyrki esittämään tapahtuneen pelkästään kolmen poliisin henkilökohtaisena ylilyöntinä – muunlaisten vastakkainasettelujen näkeminen olisi ”junttia”.
On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että kaasusumutinta käyttäneet poliisit olisivat toimineet ohi komentoketjunsa ja operatiivisen johdon tietämättä. Ennen hyökkäystään poliisien nähdään videolla kuuntelevan ohjeita korvanapin kautta.
Jotain toiminnan suunnitelmallisuudesta kertoo myös se, että poliisit poistivat mielenosoittajilta vesipulloja, jotteivat he pääsisi huuhtelemaan silmiään.
Lisäksi poliisit olivat piilottaneet virka-asuistaan nimet ja muut yksilöitävät tunnukset.
Paljon sooloilua todennäköisempää onkin, että jo ennen mielenosoitusta poliisijohto on tehnyt arvioita ja jakanut ohjeita, kuinka Elokapinan mielenosoituksiin tulee suhtautua.
On syytä muistaa, että jo huhtikuussa julkaistussa Sisäministeriön tilannekatsauksessa Elokapina leimattiin ”väkivaltaiseksi ekstremismiksi”. Väkivallattomuuteen sitoutunut ympäristöliike rinnastettiin dokumentissa mm. fasistiseen äärioikeistoon ja jihadistiseen terrorismiin.
Vastaavaa on nähty myös muissa maissa: Iso-Britanniassa Extinction Rebellion luokiteltiin ekstremismiksi tämän vuoden tammikuussa.
Kritiikkiryöpyn jälkeen sisäministerin valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen (vihr) kiirehti poliittisen paineen alla toteamaan, ettei ”väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa” esitetty näkemys Elokapinasta edusta Sisäministeriön kantaa. Liike itse laati asiasta avoimen kirjeen ministeri Maria Ohisalolle (vihr), jossa korostettiin liikkeen sitoutumista väkivallattomuuteen. Vastineessa ihmetellään myös, kenen kantaa ministeriön julkaisema raportti sitten edustaa, jos ei ministeriön itsensä.
Poliisin käytöksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että valtion taholta ekstremisteiksi leimattua liikettä myös kohdellaan valtion väkivaltakoneiston taholta ekstremisminä.
Vaikuttaa jopa siltä, että poliisi suhtautuu järjestelmänmuutosta vaativiin pasifistisiin ilmastomielenosoittajiin suurempana uhkana kuin esimerkiksi laittomaan ja väkivaltaiseen PVL-uusnatsijärjestöön.
Vaikka uusnatsit ovat oikeuden määräystä uhaten toistuvasti ja tietoisesti järjestäneet mielenosoituksia useiden kaupunkien keskeisillä paikoilla, ei poliisi ole tiettävästi kohdistanut uusnatseihin minkäänlaista vastaavaa voimankäyttöä. Viimeksi tänään sunnuntaina PVL järjesti mielenosoituksen tiettävästi ilman poliisin väliintuloa Tampereella.
Poliisin oma viestintä ei myöskään anna ymmärtää, että kaasusumutuksessa olisi ollut kyseessä yksittäisten poliisien ”lapasesta lähteminen”. Helsingin poliisin Twitter-tilin mukaan kaasusumutteen käyttö vastarintaa tekemättömiä mielenosoittajia vastaan oli ”lievintä mahdollista voimankäyttöä”.
Asiasta syntyneen kohun jälkeen poliisiylijohtaja Sanna Heikinheimo tiedotti viikonloppuna, että tilanne tullaan käymään läpi ensi viikon aikana ”normaalien käytäntöjen mukaisesti”.
* * *
Sekä Suomessa että ympäri maailmaa tuhansien ihmisten mielenosoitukset ovat vaatineet ilmastotekoja. Aktivistit ovat kiivenneet eduskuntatalon pylväisiin ja ripustaneet banderolleja talojen seiniin. Nuoret ovat jääneet päiviksi lakkoon kouluistaan. Eduskuntatalon edessä on kokoonnuttu joka perjantai.
Tästä huolimatta ilmastonmuutos jatkaa edelleen ihmisen ja koko elinympäristömme kannalta tuhoisalla tiellä. Suuren mittakaavan muutosta ei ole nähty, eikä voidakaan nähdä ilman puuttumista koko yhteiskunnan rakenteisiin ja talouteen, jossa pienellä suuromistajien vähemmistöllä on valta päättää tuotannosta.
Ilmastokriisin kärjistyessä ja porvarillisen järjestelmän puitteissa toimivan parlamentaarisen politiikan osoittaessa kyvyttömyytensä sen torjumisessa tulemme näkemään lisää mielenosoituksia, joissa ei toimita enää vanhoilla ja totutuilla tavoilla.
Me tiedämme, että protestejamme perinteisemmissä muodoissa ei ole kuultu. Siksi tarvitsemme pelkkien kulkueiden ja performanssien tapaisten symbolisten eleiden sijaan tapoja protestoida, joita on pakko kuunnella.
Me tiedämme myös, että poliisi tulee vastaisuudessakin reagoimaan samalla tavoin kaikenlaisiin mielenosoituksiin, jotka yrittävät löytää suorempia ja konkreettisia tapoja vaikuttaa, jotka haastavat totutun järjestyksen ja koko järjestelmän estämällä sen normaalin toiminnan. Olemme jo saaneet nähdä, että vaikka nämä mielenilmaukset olisivat kuinka rauhallisia tahansa, vaikka ne kuinka vakuuttaisivat pasifismiaan, niihin tullaan vastaamaan voimalla.
Vasemmistolainen, luokkakantainen liike ei silloin voi suhtautua poliisiin neutraalina toimijana, vaan meidän on ymmärrettävä poliisin rooli porvarivaltion lain ja järjestyksen valvojana. Meidän on ymmärrettävä, että poliisin luonne ei ole kiinni muutamasta ”huonosta” poliisista, poliisien puoluekannoista tai muista henkilökohtaisista mielipiteistä. Valtiomuotomme ja ympäristöä tuhoava kapitalistinen talous ovat erottamattomasti osa samaa järjestelmää, ja sen järjestelmän suojelu on poliisin tehtävä.
Siitä perspektiivistä on totta, että kysymystä ei pidä nähdä vain poliisin ja mielenosoittajien välisenä konfliktina. Pohjimmiltaan vastakkain ovat kapitalismin koko koneisto ja ne voimat, jotka yrittävät estää ihmissivilisaation jatkuvuutta uhkaavan ilmastokatastrofin.
Lauantaina tämä ristiriita sattui saamaan konkreettisen muotonsa siinä, että viimeisen päälle varustautunut valtion virkamies ampuu kaasua alaikäisen mielenosoittajan kasvoille Kaisaniemenkadulla.
Kun tämä konflikti seuraavan kerran puhkeaa, meillä ei saa olla epäselvyyttä siitä kummalla puolella me seisomme.
Proletaarit 