Brasilian maattomien maaseudun työläisten järjestö MST (Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra) perustettiin tammikuussa 1984 Cascavelissa (Paranán osavaltiossa) pidetyssä maatyöläisten valtakunnallisessa kokouksessa. Taistelu maasta, maareformista ja yhteiskunnallisesta muutoksesta olivat ensisijaisia ​​tavoitteita.

Maattomien maaseudun työläisten ensimmäiseen valtakunnalliseen kokoukseen osallistui ihmisiä Brasilian 12 osavaltiosta. Sosiaalisen levottomuuden, sotilasdiktatuurin romahtamisen, työväenpuolueen (PT) ja yhdistyneen ay-keskusjärjestön (CUT, eli Central Única dos Trabalhadores) perustamisen yhteydessä syntyi maattomien maaseudun työläisten liike (MST).

MST:n perustavassa kokouksessa keskusteltiin maattomien viljelijöiden tärkeimmistä kamppailuista suhteessa hallituksen politiikkaan Brasilian maakysymyksessä. Siellä kuultiin myös maaseudun työläisten suuttumusta sosiaalisesta eriarvoisuudesta, nälästä, kurjuudesta, työttömyydestä sekä satojen maaomistukseen liittyvien konfliktien aikana tapahtuneiden maatyöläisten murhien rankaisemattomuudesta.

Kokouksessa todettiin, että sorron ja riiston tilanne, johon talonpojat ja maattomat joutuvat yhä useammin puolustuskamppailuissaan, sai heidät ryhtymään toimiin porvaristoa vastaan. Sen sijaan, että vain puolustaisivat itseään, maattomat viljelijät päättivät hyökätä.

”Maa kuuluu heille, jotka siellä asuvat ja työskentelevät”

Vuosi liikkeen perustavan kokouksen jälkeen, pidettiin MST:n ensimmäinen valtakunnallinen kongressi, jonka mukaan ”ilman maata ei ole demokratiaa”. Kongressi, joka pidettiin 29.-31. tammikuuta 1985, oli historiallinen merkkipaalu maattomille viljelijöille. Siellä omaksuttiin tunnuslauseet ”maa kuuluu heille, jotka siellä asuvat ja työskentelevät” ja ”valtaus on ainoa ratkaisu”, korostaen, että Brasilian demokratisoituminen sotilasdiktatuurin jälkeen tarkoittaa myös maareformin tekemistä.

Seuraavina vuosina maattomat työläiset kapinoivat hallitsevan luokan maamonopolia vastaan valtaamalla suuria maatiloja monissa eri osavaltioissa. MST sai ajan myötä kansallista ja kansainvälistä tunnustusta sekä legitimiteettiä maaseudun työväenluokan puolustajana. MST osallistui myös muihin taisteluihin, kuten taisteluun elintarvikesuvereniteetin, kulttuurin, koulutuksen, sekä julkisen terveyden puolesta.

Yli 3000 tonnia ruokaa lahjoitettiin vuonna 2020

MST täyttää 37 vuotta pandemiatilanteessa ja osoittaa edelleen ruohonjuuritason järjestäytymisen tärkeyden. Äärioikeistolaisen Bolsonaron hallituksen hyökkäyksistä huolimatta liike lahjoitti yli 3000 tonnia ruokaa vuonna 2020 auttaakseen väestöä kohtaamaan uuden koronaviruspandemian.

Brasilialainen sanomalehti Brasil de Fato puhui liikkeen tunnetun henkilön Maria de Jesus Santos Gomesin kanssa. Hän osallistui osavaltionsa ensimmäiseen maavaltaukseen vuonna 1990, ja on nykyään osa MST:n valtakunnallista johtoa. Haastattelussa Gomes puhuu liikkeestä ja korostaa ”agroekologian”, eli ympäristöystävällisen maatalouden, tärkeydestä maan ruokakriisin ratkaisemiseksi. ”Ainoa luokka, joka voi tarjota terveellistä ruokaa, on talonpoikaisluokka. Se olemme me, maanviljelijät”, sanoo Gomes.

Gomes vakuuttaa että Bolsonaron äärioikeistolainen politiikka, hallituksen tuki suurmaaomistajille ja heidän johtamansa väkivalta maaseudulla ei lannista MST:ta. Gomesin mukaan liike seisoo edelleen tiukasti vaatimuksiensa takana. ”Tiedämme mitä haluamme Brasilian maaseudulle: haluamme kansan maareformin. Ja koska tätä ohjelmaa ei vielä toteutettu, puolustamme tätä projektia edelleen erittäin tiukasti. ”Agrobisneksillä” [suurilla maatalousyrityksillä] ei ole kykyä tuottaa ruokaa Brasilian väestölle, koska se ei agrobisneksen tarkoitus”, Gomes huomauttaa.

Lähteet: MST:n sivusto ja AbrilAbril-verkkojulkaisu.