”From the river to the sea, Palestine will be free!”, eli vapaa Palestiina, Jordanin joesta Välimereen. Näin huudettiin Turun Yliopistonkadulla tänään iltapäivällä (22.5.). Noin 200–300 ihmistä kokoontui osoittamaan mieltä Palestiinan tueksi ja Israelin veristen sotatoimien tuomitsemiseksi. Mielenosoituksen kutsui koolle Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistys.

Mielenosoituksen kutsun mukaan, Suomi ja Euroopan Unionin muut jäsenmaat ovat osasyyllisiä palestiinalaisten kokemiin hirvittäviin kärsimyksiin ja syviin vääryyksiin, koska ne ylläpitävät hyviä taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia suhteita Israeliin, tekevät asekauppaa, asekehitystä ja turvallisuusyhteistyötä sen kanssa ja ovat antaneet hyväksynnän sen sortotoimille.

Suomen osallisuudesta Israelin rikoksiin muistutettiin useampaa kertaa puheissa. Turun rauhanpuolustajien Elina Sandelin on esimerkiksi vaatinut hallitukselta asekaupan lopettamista Israelin kanssa. Kolme nuorta Palestinian Voices -järjestön Suomen osaston edustajaa lausuivat ääneen Israelin murhattujen lapsien nimet, ja vaativat hallitusta ja suomalaista mediaa ottamiaan vastuuta, sillä molemmat tahot ovat oikeuttaneet Israelin toimenpiteitä ja toistaneet Israelin valtion narratiivia tapahtumista.

Tosiasia on, että Suomen ulkoministeriö lausunto asiasta ei ole ollut mitään muuta kuin virallinen väsyttävä litania, jossa puhutaan molemmista puolista tasavertaisina osapuolina tavanomaisessa konfliktissa, sen sijaan, että puhuttaisiin miehittäjistä ja miehitetyistä. Suomen hallitus totesi lausunnossaan, että miehittäjillä on oikeus puolustaa itseään miehitettyjä vastaan, mutta miehitettyjen vastarinta miehittäjiä kohtaan on ”terrorismia”.

Suomen mediainstituutioiden hiljaisuus asiasta ei myöskään unohtunut mielenosoituksen puheissa. Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen Sadek Elwan kehotti kaikkia opettamaan lapsilleen hyvin aikaisin, mistä on kyse Palestiinassa, koska koulutuslaitoksen ja median kautta lapset eivät opi totuutta tilanteesta. Elwan toisti Sandelinin vaatimuksen asekaupan lopettamisesta, ja huomautti myös, että israelilaisten helikoptereilla on Made in Finland -osia. Mielenilmaisussa kuultiin myös viisi vuotta sitten Gazasta Suomeen muuttaneen palestiinalaisnaisen puhe, jossa hän kuvasi paikallista todellisuutta.

Sandelin avasi puheensa nopealla katsauksella Palestiinan historialliseen kehitykseen ja Israelin luomisprosessiin siirtomaana, joka perustuu palestiinalaisten jatkuvaan sortoon. Turkulainen paikallispoliitikko totesi, että hän ei koskaan ole nähnyt niin suurta mielenosoitusta Palestiinan puolesta Turun keskustassa, ja että ihmisten liike Palestiinan vapauttamisen puolesta Suomessa on osa laajempaa ilmiötä. Sandelinin mukaan jotain uutta on tapahtumassa, sekä Gazassa, että Länsirannassa ja jopa Israelissa, nimittäin Israelin palestiinalaisten keskuudessa.

Sandelin on oikeassa myös toisesta näkökulmasta. Jotakin uutta on tapahtumassa hegemoniakentällä. Israelilla on vielä melkein täydellinen sotilaallinen valta-asema alueella, mutta sen ideologinen hegemonia ympäri maailmaa rappeutuu. Turun mielenosoituksen vaatimus Palestiinan vapauttamisesta Jordanin joesta Välimereen on palestiinalaisen vapautusliikkeen vanha iskulause Israelin hajottamisesta ja korvaamisesta demokraattisella, ei-uskonnollisella, ei-rasistisella Palestiinan valtiolla, jossa palestiinalaisten paluuoikeutta kunnioitetaan ehdottomasti.

Ympäri maailmaa alkaa käydä yhä selvemmäksi, että Israel ei ole mikään ”tavallinen valtio”, vaan se on länsimaiden siirtomaa ja vahtikoira strategisella geopoliittisella alueella. Alkaa olla selkeämpää kasvavalle joukolle ihmisiä, että Israelin valtiolla ei ole mitään oikeutta olemassaoloon edes porvarillisen kansainvälisen oikeuden puitteissa, ja että näin ollen sillä ei ole mitään oikeutta ”itsepuolustukseen”.

Historia opettaa, että kolonialismia ei voi voittaa ilman onnistunutta aseellista vastarintaa. Ainoa kestävä ratkaisu Palestiinalle on Israelin aseellinen tappio, Israelin valtion purkaminen, ja yhden demokraattisen, ei-rasistisen, ei-uskonnollisen valtion pystyttäminen alueelle. Vaikka Israelin tappio sotilaallisella rintamalla näyttää epätodennäköiseltä tällä hetkellä, niin ainakin Palestiinan työväenliike, joka järjesti hiljattain suuren yleislakon, sekä Livornon ja Napolin satamatyöläiset, jotka kieltäytyivät vastaanottamasta ja käsittelemästä Israeliin suunnattuja aselasteja satamissaan, näyttävät mallia maailman työläisille. Proletaarinen internationalismi on ratkaisu myös Palestiinassa.