”Liberaalin lännen” sankareiksi itäisessä Euroopassa nostetaan vuodesta toiseen äärinationalistista oikeistoa ja natsikollaboraattoreita. Kukaan ei tunnu olevan tästä vaarallisesta trendistä huolissaan, ja media vaikenee ilmiöstä.
Kun vuonna 2014 Ukrainassa nähtiin Euromaidan-mielenosoitusten seurauksena ”vallankumous”, siitä maalailtiin monessa yhteydessä ideologista taistelua edistysmielisen lännen ja taantumuksellisen idän, EU:n ja Venäjän välillä. Vaikka alusta alkaen toiminnassa näkyvää roolia ottivat äärioikeistolaiset ryhmät, kuten Oikea sektori ja Svoboda-puolue, sitä ei lännessä nähty esteenä protestiliikkeen tukemiselle.
Tilanteen johdettua Ukrainan sisällissotaan Asovan ja Donbassin nimillä kulkevat vapaaehtoispataljoonat järjestäytyivät avoimesti kansallissosialististen tunnusten alla. Ukrainan valtion virallisten joukkojen avustamisen lisäksi aseistetut uusnatsit harrastivat monenlaista toimintaa, kävivät vasemmistolaisten kimppuun ja ajoittain uhkailivat jopa Kiovan hallituspoliitikkoja, jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta.
Yle julkaisi tammikuussa 2015 Asovan pataljoonasta jutun, jossa sen riveissä taistellut suomalais-ruotsalainen vapaaehtoinen päästettiin vastaamaan syytöksiin äärioikeistolaisuudesta. Dagens Nyheteristä sellaisenaan kopioidussa haastattelunpätkässä mies vakuuttaa, ettei ole natsi vaan ”epäpoliittinen” toimija. Tuohon aikaan oli ollut jo pitkään tiedossa, että esimerkiksi ruotsalainen uusnatsi Mikael Skillt toimi pataljoonassa tarkka-ampujana.
YK:n ihmisoikeusorgaanit dokumentoivat Asovan pataljoonan suorittaneen ryöstöjä, kidutuksia, raiskauksia ja muita sotarikoksia. Lopulta jopa Yhdysvaltain kongressi päätti vetää tukensa pois tältä ryhmältä – jota he tietenkin olivat tähän saakka aseistaneet demokratian tukemisen nimissä. Tätä ilmiötä eivät kotimaiset mediamme enää kovin voimakkaasti nostaneet esille, muutamia valtavirrasta erillisiä poikkeuksia lukuunottamatta.
Asovan pataljoonalla on vuosien aikana ollut myös kansainvälistä suhdetoimintaa. Se on kouluttanut uusnatseja sotilaalliseen toimintaan Yhdysvalloissa saakka, ja sen edustaja on verkostoitunut myös Suomessa paikallisten äärioikeistolaistemme kanssa – sekä Awakening II-tapahtumassa että Viron Etnofutur-konferensseissa.
Siis näissä samoissa, joissa eräskin PS-nuorten jäsen aiheutti kohun julistautumalla fasistiksi, ja joiden järjestäjinä on ollut sellaisia nimiä kuin Junes ”Natsipelle” Lokka ja nyt omaa sinimustaa fasistipuoluettaan perustava Tuukka Kuru.
***
Ukrainan konfliktin jäätyä mediahuomiossa taka-alalle on ”lännen ja idän” välinen konflikti saanut tiedotusvälineissä monia uusia muotoja.
Hiljattain jokaisessa tiedotusvälineessä rummutettiin venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin puolesta, joka tuntui asettuvan sopivasti liberaalin maailmanjärjestyksen esitaistelijaksi Venäjällä. Tässä mies jota Putin pelkää ja joka laittaa asiat Venäjällä viimein kuntoon.
Joka kerralla kotimainen mediamme jätti mainitsematta miehen taustat paikallisten nationalistien yhteistyökumppanina ja yhteisten ”isänmaallisten” marssien järjestäjänä. Samoin jäivät kertomatta miehen omat puheet, joissa etniset ja uskonnolliset vähemmistöt rinnastuivat ”hammasmätään” ja ”torakoihin”, ja joissa georgialaisille toivottiin ohjusta päähän.
Sekin unohtui sanoa, että Navalnyi oli sekä Georgian sodassa että Krimin valtauksessa isovenäläisyyden puolella – kantoja, jotka muissa yhteyksissä olisivat yleensä riittäneet putinistiksi julistamiseen ja häpeäpaaluun ripustamiseen.
***
Nyt katseet kohdistuvat Valko-Venäjään, jonka tiedustelupalvelu on pommiuhkan varjolla kaapannut reittilennolta haltuunsa maanpaossa eläneen toisinajattelijan.
Euroopan unionissa vaaditaan parhaillaan sanktioita ja rangaistuksia tämän poikkeuksellisen häkäilemättömyyden edessä. Finnair jättää jatkossa lentämättä Valko-Venäjän suuntaan ja Suomen pääministeri ottaa vakavasti kantaa.
Se mitä mediassa ei mainita on, että samat maat jotka nyt vaativat sanktioita syyllistyivät vastaavaan lentokonetemppuun vain seitsemän vuotta sitten Yhdysvaltain toiveesta.
Silloin kyydissä ei edes ollut etsittyä poliittista turvapaikanhakijaa, Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen liittolaisiinsakin kohdistaman massavakoilun paljastanutta Edward Snowdenia – mutta sen sijaan Bolivian presidentti Evo Morales oli, koska lento joka pakotettiin pois reitiltään oli hänen diplomaattinen lentonsa.
Niin sanotun kansainvälisen yhteisön sanktiot jäivät jostain syystä puuttumaan, vaikka lentoturvallisuuden lisäksi vaarantui itsenäisen valtion suvereniteetti. Länsimaille tällainen toiminta on sallittua, jopa toivottavaa.
Kaksoisstandardit loistavat harvinaisen räikeinä – tai loistaisivat, jos kukaan enää muistaisi koko tapausta.
***
Entä kuka sitten on tämä rohkea isänmaallinen oppositioaktivisti, nuoren näköinen Raman Pratasevitš, joka nyt on tullut kuuluisaksi Ryanairin tapauksessa?
Valko-Venäjällä Pratasevitš on kuulunut opposition piirissä vaikuttavaan ”Nuorisorintamaan”, jota Wikipedia kuvailee ”isänmaalliseksi” ja ”kristilliseksi”. Poliittisista provokaatioistaan tunnetun järjestön ideologiasta kertoo jotain se, että se on ollut aktiivinen Ukrainan vastaavien ”isänmaallisten” tukija, järjestäen marsseja, joissa kunnioitetaan Valko-Venäjän ja Ukrainan kansallisia sankareita.
Kuten natsikollaboraattoreita Stepan Banderaa ja Roman Shukhevitsiä, joiden sotilasorganisaatiot massamurhasivat karkeasti arvioiden 100 000 puolalaista, suurin osa naisia ja lapsia, edesauttoivat holokaustin toteuttamista, ja niin edelleen.
Kun sisällissota puhkesi Ukrainassa, Pratasevitš matkusti maahan vapaaehtoiseksi. Samoihin aikoihin Valko-Venäjältä lähti kokonainen joukkueellinen vapaaehtoisia, jotka tunnetaan Pahonia-joukkueena. Pratasevitšin sosiaalisen median tileillä on seurattu Pahonian toimintaa.
Ukrainalaisen Vladimir Kravtsenkon artikkelin mukaan Pratasevitš päätyi toimimaan edellämainitun Asovan pataljoonan tiedotusjaostossa – siis mahdollisesti samoissa piireissä, jotka lähettivät edustajansa Olena Semenjakan taannoin tapaamaan suomalais-virolaista äärioikeistoa fasistikonferensseihin.
Journalisti Jake Hanrahan kertoo Twitterissä myös, että Pratasevitš olisi haavoittunut rintamalla näissä tehtävissä toimiessaan. Tiedot näyttävät perustuvan Asovan pataljoonan komentajan ja ukrainalaisten uusnatsien yhteistyöjärjestön SNA:n perustajan Andrij Biletskin julkaisuun Telegram-palvelussa.
Kyllä, Raman todella, yhdessä Asovan ja muiden sotilaallisten yksiköiden kanssa, taisteli Ukrainan miehitystä vastaan. Hän oli kanssamme Shirokinissa, jossa hän haavoittui.
Shirokinin kylästä tuli taistelutanner Ukrainan hallituksen joukkojen ja Donetskin kansantasavallan separatistien välillä vuonna 2014. ETYJ:n mukaan kylän siviiliväestön oli jätettävä asuinpaikkansa taakseen taistelujen tuhottua jopa 80% kaikista asuinrakennuksista. Ukrainan sotilaat ottivat kylän haltuunsa helmikuussa 2016.
Aiemmin radikaalina antisemitistinä ja valkoisen ylivallan kannattajana esiintynyt, sittemmin poliittisella urallaan puheitaan pehmentänyt Biletski vahvistaa Telegram-julkaisussaan myös, että Pratasevits toimi hänen pataljoonassaan nimenomaan PR-tehtävissä:
Hänen aseensa ei ollut konekivääri, vaan sanat.
Lausunnosta huolimatta sosiaalisessa mediassa on esitetty myös epäilyjä, että vuonna 2015 julkaistun Asovan pataljoonan propagandalehden kansikuvapoika on juuri Pratasevitš. Natsien SS-toimintaa varten kehittämän musta aurinko -tunnuksen alla poseeraavalla henkilöllä on käsissään tuliase.
Jälleen uusi läntisten arvojen puolustaja on löytynyt.
***
Ristiriita on sikälikin omituinen, että kotimaan politiikassa saamme kyllä jatkuvasti kuulla Suomen liberaaleilta, miten he vastustavat ”maahanmuuttokriitikoita” ja muuta rasistista liikehdintää. Sellaisen kerrotaan kannanotoissa edustavan vaarallista ääriajattelua, joka missään nimessä ei kuulu läntiseen sivistykseen.
Kansainvälisellä areenalla näitä samoja ajatuksia edustavista toimijoista tulee kuitenkin kuin taikaiskusta liberaalin järjestyksen puolustajia, heti kun heidät voidaan nähdä ”isänmaallisina” taistelijoina ”venäläismielisyyttä” vastaan.
Kulttuurimarxilaisista kansanvihollisista listoja netissä julkaiseva MV-lehti saattaa Suomessa olla mitä tuomittavin ilmiö, kun samaa väkivaltaisemmin seurauksin Ukrainassa harjoittava Mirotvorets-sivusto voikin saada informaatiosotilaalta kehut valppaana demokratian puolustajana.
Tähän on aivan turha sanoa, että eihän kyse ole siitä että kaikkia oppositioaktiivien näkemyksiä allekirjoitettaisiin, tässä vain neutraalisti ja tasapuolisesti puolustetaan opposition toimintaoikeuksia diktaattoreilta. Ihan varmasti puolustettaisiin myös vasemmistolaista oppositiota jos se joutuisi tällaisten toimien kohteeksi – näin on minullekin vakuuteltu. Se vain ei ole totta.
Moniko kuuli esimerkiksi suomalaisesta mediasta, että Moskovassa pidätettiin tänäkin vappuna vasemmistolaisia aktivisteja? Asiasta kertoi Twitterin puolella muuan Sergei Udaltsov.
Sama mies pidätettiin aikoinaan vuonna 2011 samaan aikaan kuin Navalnyi ja vietiin samaan vankilaan, jossa Udaltsov aloitti nälkälakon. Kuitenkaan kukaan Suomessa ei tunne hänen nimeään, koska hän on kommunisti. Ja eihän kommunistien vainoaminen ole uutisoinnin arvoista. He kun eivät puolusta ”länttä” ja ”läntisiä arvoja”.
***
Toinen arvattava vastalause on, että tämä on selvää venäläismielistä whataboutismia, jonka tarkoitus on matalamielisesti esittää jokainen Putinin tai Lukašenkan vastustaja natsiksi.
Silloin olisin natsi itsekin, sillä olen osallistunut useisiin Yhtenäisen Venäjän politiikkaa vastustaneisiin mielenosoituksiin Venäjällä ja tavannut paikallisia poliisivainon kohteeksi joutuneita sosialisteja ja ammattiyhdistysaktiiveja.
Satun yksinkertaisesti olemaan sitä mieltä, että äärioikeistoa ja fasisteja on vastustettava johdonmukaisesti joka maassa – ja että meidän täällä Suomessa kannattaa harkita muutamaankin otteeseen kenet me Itä-Euroopasta löydämme sankareiksemme.
Päivitys 26.5.2021 klo 23:53: Lisätty Asovan pataljoonan komentajan lausunto.
Proletaarit 
Yksi kommentti artikkeliin ”Outoja petikumppaneita – äärioikeisto lännen sankareina Itä-Euroopassa”
Kommentointi on suljettu.