Käännetty artikkeli on julkaistu alunperin englanniksi Kansainvälisen marxilaisen tendenssin (International Marxist Tendency) In Defence of Marxism -sivustolla. Alkuperäisen tekstin ja artikkelissa esiintyvien näkemysten kirjoittaja on Oliver Brotherton.

Käännös: Topias Nätynki

Aiemmin tässä kuussa Maailman terveysjärjestö WHO:n tilaama riippumaton paneeli julkaisi tutkimuksensa tulokset kansainvälisestä reaktiosta COVID-19-pandemian puhkeamiseen. Yllättäen raportti sysää vastuun todella syyllisille: porvarillisille poliitikoille ja kapitalisteille. WHO:n raportissa paljastuu hallitsevan luokan julmuus sen vastauksessa pandemiaan, ja siinä paljastuu, miten helposti pandemia olisi vältetty.

Luultavasti silmiinpistävin osa WHO:n raporttia on sen tilastot. Jopa 125 miljoonaa ihmistä on ajautunut äärimmäiseen köyhyyteen viime vuoden aikana, COVID-19-tautiin on kuollut vähintään 17 000 terveydenhuollon työntekijää, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvien tukipalvelujen kysyntä on viisinkertaistunut, ja jopa 90 prosenttia lapsista ei voinut käydä koulua jossakin vaiheessa liikkumiskieltojen ollessa voimassa.

Raportti osoitti kuitenkin, että kapitalistiluokan eduksi, emme olekaan ”kaikki samassa veneessä”:

”Virus on kääntänyt yhteiskunnat nurin, ajanut maailman väestön vakavaan vaaraan ja paljastanut syvää eriarvoisuutta. Jakautuminen ja eriarvoisuus maiden välillä ja niiden sisällä on pahentunut, ja vaikutukset ovat osuneet vakavimmin ihmisiin, jotka ovat jo nyt syrjäytyneitä ja muita heikommassa asemassa… Kaikkein lannistavinta on, että niillä, joilla oli vähiten ennen pandemiaa, on nyt vielä vähemmän.”

Vaikka eriarvoisuus on kapitalismin ominaisuus, pandemia on pahentanut mittaamattoman paljon niiden elämää, jotka järjestelmä oli jo jättänyt jälkeensä.

The Economist-lehden tuore tutkimus osoittaa, että pandemian aikana on kärsitty 7–13 miljoonaa ns. ylimääräistä kuolemaa, keskitason arvion mukaan siis 10,2 miljoonaa ylimääräistä kuolemaa. Niin kuin tilanne ei olisi valmiiksi tarpeeksi paha, tutkijat arvioivat, että COVID-19-tautiin kuolee edelleen noin 33 000 ihmistä joka päivä (yli kolminkertainen määrä kansallisten hallitusten raportoimaan määrään verrattuna). Tämä tarkoittaa, että kuolleiden kokonaismäärä voi helposti ylittää 20 miljoonaa alle vuodessa.

Jopa kaikkein varovaisimmat arviot luokittelevat pandemian aiheuttaman kuolonuhrien määrän samaan suuruusluokkaan 1. ja 2. maailmansotien kanssa. Samaan aikaan kun pomot ja porvarilliset poliitikot kehuvat toisiaan ja odottavat luvattua talouden elpymistä, työväenluokka saa maksaa mittaamattomalla murheella ja surulla.

Joku saattaisi vastata tähän, että taudithan ovat väistämättömiä, ja pandemian kovimpia iskuja ei oltaisi voitukaan tämän paremmin torjua. Raportissa ei sanoja säästellä:

”On selvää, että maailma ei ollut valmistautunut, että se oli jättänyt huomiotta varoitukset, mikä johti valtavaan epäonnistumiseen: SARS-COV-2:n puhkeamisesta tuli tuhoisa pandemia… Vuoden 2009 H1N1-influenssapandemian jälkeen ainakin 11 korkean tason paneelia ja komissiota on tehnyt erityisiä [spesifisiä] suosituksia 16 raportissa maailmanlaajuisen pandemiavalmiustason parantamiseksi… Huolimatta toistuvista viesteistä, että merkittäviä muutoksia tarvitaan maailmanlaajuisen pandemiasuojan luomiseksi, suurinta osaa suosituksista ei koskaan pantu täytäntöön.”

Taudit ovat väistämättömiä, mutta tämä pandemia ei ollut väistämätön. Tappavan viruksen hallitsematon leviäminen ympäri maailmaa sekä miljoonien ihmisten turha kärsimys ja kuolema johtuivat siitä, että hallitukset ja poliitikot jättivät huomiotta saamansa monet varoitukset. Vuonna 2016 Commission on a Global Health Risk Framework for the Future arvioi, että riittävä varautumissuunnitelma pandemian vaikutusten lieventämiseksi maksaisi 4,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Tämä on vain 0,5 prosenttia siitä, mitä Yhdysvaltain hallitus käyttää sotavoimiinsa joka vuosi. Tällaista suunnitelmaa ei kuitenkaan tehty. Kyse ei ole siitä, että hallitukset eivät osanneet varautua pandemiaan. Porvaripoliitikot ja hallitukset ympäri maailmaa päättivät olla käyttämättä edes murto-osaa budjeteistaan miljoonien henkien pelastamiseksi.

Kun pandemia jo riehui ympäri maailmaa, hallitukset asettivat edelleen voitot ihmishenkien edelle. Suuret lääkeyhtiöt olivat haluttomia aloittamaan tutkimustyötä ennen kuin ne saivat miljardeja valtioiden kirstuista. Lääkeyhtiöt ovat vartioineet yksityisinä teollis- ja tekijänoikeuksina rokotetutkimuksen hedelmiä, jotka olivat mahdollisia vain julkisten investointien ansiosta. WHO laittoi aluilleen toukokuussa 2020 COVID-19 Technology Access Poolin, jonka oli tarkoitus antaa vauraammille maille mahdollisuus jakaa tietoja ja resursseja sekä keskenään että erityisesti köyhempien maiden kanssa. Tästä huolimatta, vuosi perustamisensa jälkeen, se ei ole vieläkään saanut minkäänlaista tukea.

Rikkaimmat maat hamstraavat ylimääräisiä rokoteannoksia samalla kun virus jatkaa riehumistaan maailman köyhimmissä maissa / Kuva: UNICEF Etiopia

Seurauksena siitä, että lääkeyhtiöt eivät ole halukkaita investoimaan tuotannon vauhdittamiseen, olemme todistaneet mielettömän ryntäyksen valtioiden käydessä tarjoussotaan rokoteannoksista. Lopputuloksena rikkaat valtiot hamstraavat rokotteita köyhimpien maiden vahingoksi. Sen sijaan, että laadittaisiin kansainvälinen suunnitelma tämän taudin hävittämiseksi, kansalliset kapitalistijengit kiirehtivät rokottamaan ”heidän” väestönsä, jotta voisivat avata taloutensa, ja jättävät huomiotta sen, että tämä tauti ei noudata kansallisia rajoja.

Syy viime vuoden kauheuksiin ei lankea pelkästään porvarillisille poliitikoille. WHO:n raportissa kerrotaan, että kipeästi kaivattuja tarvikkeita ja lääkinnällisiä laitteita tuottavat yritykset käyttivät tilannetta avoimesti omaksi hyväkseen. Maaliskuuhun 2020 mennessä lääkehuollon tuotanto oli 40 % vähemmän kuin tarvittava. Jo tämä olisi merkki kapitalistisen tuotannon rikollisesta epäonnistumisesta, mutta se myös antoi pomoille mahdollisuuden hyödyntää tilannetta laajalle levinneen ”hamstrauksen, hintahuijausten ja petosten” [WHO:n raportin sanoja!] avulla. Pomojen halukkuus maksimoida voitot, mennä siitä missä aita on matalin, ja hyväksikäyttää yhteiskunnan pahiten kärsineitä kerroksia kaikin mahdollisin tavoin osoittaa selvemmin kuin koskaan kapitalistisen järjestelmän barbaarisuuden.

Raportti huomauttaa, että tarve pitää yritykset toiminnassa ja voitot korkeina ei vain auttanut viruksen leviämistä vaan myös tuomitsi työväenluokan kärsimään eniten tästä pandemiasta:

”Etulinjassa ja työntekijöiden riskitasossa näkyvät tuloerot sekä maiden välillä että niiden sisällä. Etätöitä ovat tehneet ne, joilla on siihen ollut varaa ja mahdollisuus, kun kun taas muut, suurelta osin pienituloiset työntekijät, ovat altistuneet tartunnoille pitäessään ruokakaupat, kuljetukset ja toimitukset toiminnassa.”

Maissa, joissa satunnaisen ja epävirallisen työn työllisyysasteet ovat korkeammat, kansallisilla sulkutoimilla oli vähemmän vaikutusta tartuntalukuihin. Parempi palkka, työturva, taattu sairausloma ja muut työntekijöiden perusoikeudet liittyvät kaikki alhaisempiin tartuntalukuihin. Nämä ovat toissijaisia asioita kapitalistien voittoihin nähden. Kapitalisteille miljoonien työläisten kuolema ei merkitse mitään, se ei heitä saa muuttamaan mieltään. Omistava luokka on suljettu ilmatiiviisti luksusjahteihinsa ja kattohuoneistoihinsa, mutta työväenluokan on kannettava taakka riippumatta vaarasta, jolle heidät altistetaan.

Lukemattomat kuolemat ja vaurauden keskittyminen huipulle samalla kun valtavat ihmisjoukot kärsivät köyhyydestä, kaikki tämä oli täysin vältettävissä. Pandemia ei johtunut vain useista valitettavista epäonnistumisista ja epäpätevyydestä kumpuavista virheistä, se oli pohjimmiltaan seurausta hallitsevan luokan tahallisista ja tietoisista manöövereistä, joiden päämääränä on puolustaa voittoja ihmishenkien hinnalla.

WHO:n raportissa esitetään useita vaatimuksia, kuten pandemian ehkäisyn rahoituksen tehostamista ja kansainvälisen yhteistyön  lisäämistä rokotteiden ja lääkinnällisten laitteiden tuotannossa. On kuitenkin kysyttävä: voimmeko luottaa sotkun tuottaneen järjestelmän siivoavan sotkunsa? WHO:n raportissa esitetyt kömmähdykset eivät pohjimmiltaan johdu poliitikkojen epäpätevyydestä vaan kahdesta kapitalismin pystyttämästä  esteestä COVID-19:n eliminoimiselle: yksityisomistuksesta ja kansallisvaltioista.

Kunnes nämä esteet on ylitetty, yksityiset lääkeyhtiöt jatkavat suhtautumistaan rokotteisiin ns. liikavoittojen tai ylimääräisen suurten voittojen lähteenä. Yhtiöissä odotetaan innolla COVID-19:n kotoperäistymistä (kotoperäinen eli endeeminen tauti on sairaus, jota esiintyy pysyvästi väestöllä tai alueella), minkä jälkeen ne voisivat jatkaa tautisten voittojen tahkoamista valmistamalla tehosterokotuksia ikuisuuksiin.

Imperialistiset maat tekevät mahdollisimman vähän hoitaessaan tuhoisaa tartunta-aaltoa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, huolimatta vaarasta, jonka tämä aiheuttaa koko maailmalle. Monissa maissa rokotuskampanjoilla kestää vielä vuosikausia kun taas ns. länsimaissa on annoksia liiaksikin asti.

”Muutos on tehtävä: ei enää pandemioita. Jos emme ota tosissamme tätä tavoitetta, tuomitsemme maailman peräkkäisiin katastrofeihin”. Ote WHO:n raportista COVID-19: Make it the Last Pandemic.

WHO:n raportti paljastaa hallitsevan luokan rikollisen käyttäytymisen ja todistaa traagisesti, että kaiken tämän kärsimyksen olisi voinut välttää. WHO ei kuitenkaan tee tarvittavia johtopäätöksiä omasta raportistaan. Tavoite ”ei enää pandemioita” vaatii loppua kapitalismille.