Taistelu HKL:n yhtiöittämistä vastaan jatkuu

Juttua varten on haastateltu HKL:n työntekijöitä

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL yritetään jälleen yhtiöittää. Hanketta ajavat HKL:n ylin johto, kaupungin virkamiehet, oikeistolaiset poliitikot. Kyseessä on ideologinen hanke, jonka taustalla on markkinaliberalismi. Yhtiöittämistä ajavat poliitikot perustelevat projektia ”kilpailun” edistämisellä, ”seudullisuuden parantamisella” jne. Yhtiöittämistä perustelemaan tilattiin 2019 selvitys, joka toteaa, että yhtiöittämisestä on etua vain siinä tapauksessa, että raideliikenne myös kilpailutetaan. Selvitys toteaa, että yhtiöittäminen itse asiassa heikentäisi HKL:n kapasiteettia. On siis selvää, että yhtiöittämistä ajavilla poliitikoilla on sama taka-ajatus, joka liittyy aina yhtiöittämiseen: tie kohti yksityistämistä.

Virkamiesten suunnitelmissa ja puheissa on kyllästymiseen asti jankutettu, että liikelaitos yhtiöitettäisiin yhtenä kokonaisuutena, mikä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Suunnitelman toisessa vaiheessa emoyhtiön alle perustettaisiin viisi eri tytäryhtiötä: Liikennöinti Oy, Kunnossapito Oy, RV-rata Oy, Varikko Oy sekä Metro Oy. Tästä itse asiassa metroon liittyvä omaisuus ja liikennöintisopimus jäisi ensimmäisessä vaiheessa toistaiseksi yhtiön ulkopuolelle, eli edelleen Helsingin kaupungin liikelaitokselle. Kuitenkin samat toiminnot pysyisivät, ja näistä tehtäisi myöhemmin Metro Oy.

Henkilöstön edustajien kanssa käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa kyseisestä metrosuunnitelmasta ei kerrottu mitään. Metron omaisuus ja liikennöintisopimus kattaa noin puolet HKL:N miljardin euron taseesta – taloudellisesti asia on niin merkittävä, että sen vaikutukset olisi ehdottomasti pitänyt arvioida yhteistyössä henkilöstön kanssa. Asia on joko pimitetty tahallaan, tai sitten yli 10 000 euron kuukausiansioita nauttiva HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ei ole tietoinen asemansa mukaisesta viestintävastuusta.

Jos metro jää liikelaitoksen omistukseen, sen johdossa ei saa olla samoja ihmisiä kuin uuden osakeyhtiön johdossa. Kukaan ei ole kertonut, mistä metrolle löytyy johtajia, kun liikelaitoksen johtajat vievät osaamisensa yhtiöön. Yleisradiolle Lehmuskoski kommentoi: ”Johtamisen linjakkuus on mahdollista järjestää, mutta en voi kertoa millä tavoin.”

Yhtiöittämisestä yksityistämiseen

Yhtiöittäminen tarkoittaisi käytännössä julkisten palvelujen heikkenemistä, poliittisen ohjauksen kapenemista sekä mahdollistaa tulevaisuudessa julkisen omaisuuden myynnin. Käytännössä yhtiöittäminen onkin yleensä yksityistämisen ensiaskel – yhtiöitetyt laitokset pannaan lihoiksi ja myydään itse aiheutetun ”tehottomuuden” takia pois. Yhtiöitetty HKL tuottaisi todennäköisesti ensin vuosia tappiota (mitä se ei tee parhaillaan julkisena liikennelaitoksena), jonka jälkeen sen myynti olisi helppo perustella. Näin kävi esimerkiksi Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, joka yhtiöitettiin vuonna 2004. Vuonna 2015 se myytiin Viikin Linja Oy -konsernille. Carunan tapaus on toinen surullisenkuuluisa esimerkki yhtiöittämisen ja yksityistämisen seurauksista – ensin julkinen palvelu yhtiöitettiin, sitten se myytiin pilkkahintaan ulkomaisille sijoittajille. Sähkönsiirron hinnat nousivat räjähdysmäisesti, ja myöhemmin kävi ilmi, ettei Caruna edes maksa juurikaan veroja Suomeen.

Tytäryhtiöiksi pilkottu HKL herättää varmasti tulevaisuudessa mahdollisten ostajien kiinnostusta, koska on käytännössä mahdollista hankkia voittoa tuottavat palaset ja jättää esim. rataverkon omistus ja ja kunnossapitokustannukset yhteiskunnan harteille.

Yhtiöittäminen on koko yhteiskunnan kannalta huono asia – tulevaisuuden poliittisia valtasuhteita ei voi ennustaa, joten kaikki askeleet, jotka helpottavat julkisen omaisuuden myymistä, on torpattava heti. Lisäksi EU:n kilpailulainsäädäntö on laadittu siten, että kerran yksityistettyä omaisuutta on lähes mahdotonta kansallistaa uudestaan. Yhtiöittäminen on siis yksisuuntainen uusliberalistinen tie.

Päätepysäkki HKL:n yhtiöittämiselle

HKL:n työntekijät päättivät aloittaa kuntavaalien alla kampanjan, jonka tarkoitus on herättää julkista keskustelua julkispalvelujen yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Kampanjassa korostetaan, että yhtiöittämisen vastustaminen on meidän kaikkien asia – se vaikuttaa niin alan työläisiin kuin julkisiin palveluihin ja yhteiskuntaan itseensä. Jos yhtiöittäminen menee läpi, poliittinen ohjaus kapenee, läpinäkyvyys vähenee, palvelut heikkenevät ja julkisen omaisuuden myynti käy entistä helpommaksi. Nämä tavoitteet palvelevat pääoman intressejä, eivät suurinta osaa ihmisistä. On myös huomattava, että mikä voidaan tehdä yhdellä alalla, jyrätään läpi kohta myös muualla. Jokainen yhtiöittämis- ja yksityistämishanke heikentää julkisen talouden asemaa kokonaisuudessa ja rohkaisee porvaristoa edelleen heikentämään työehtoja ja myymään julkista omaisuutta.

Kampanjallaan HKL:n työntekijät haluavat näyttää esimerkkiä, että julkisten palvelujen ja yhteisen edun puolesta kannattaa ja jaksetaan taistella. Päätepysäkki-kampanja on mainio esimerkki siitä, miten käytännön työtaistelu liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Kampanja osoittaa, että työläisten ja yhteiskunnan intressit eivät ole vastakkaiset, vaan yhtenevät – puolustamalla raideliikenteen työntekijöiden oikeuksia puolustamme samalla myös yhteistä omaisuutta ja julkisia palveluja.

Kiehumispiste kampanjan alulle saavutettiin, kun edellisen kauden HKL:n toimitusjohtaja oli esittänyt valtuustolle, että henkilöstö tukee yhtiöittämishanketta. Henkilöstö pääasiassa vastustaa hanketta. Pääosin raitiovainukuljettajista koostuva aktiiviryhmä keräsi keväällä 2021 alle kahdessa viikossa noin 600 nimeä HKL:n työntekijöiltä yhtiöittämistä vastustavaan adressiin. Adressi on myöhemmin toimitettu johtokunnalle ja kaupunginvaltuustolle.

Yhtiöittämistä on yritetty pitkään

Alun perin yhtiöittämishanke oli tarkoitus nuijia läpi jo edellisellä valtuustokaudella. Jo sitä ennen yhtiöittämistä on yritetty sitkeästi. Erilaisia selvityksiä ja ehdotuksia yhtiöittämisestä on tuotettu runsaasti viime vuosina. Kuten aiemmin mainittu, vuoden 2019 selvityksessä todetaan, ettei HKL:n yhtiöittäminen ole kannattavaa, ellei raideliikennettä kilpailuteta. Silti yhtiöittämistä ajetaan, ja mahdollisesti kilpailuttamisesta vaietaan strategisesti.

Yhtiöittämisestä äänestetään seuraavaksi mahdollisesti 22.9.2021 kaupunginhallituksen kokouksessa.

HKL:n johto on asettanut ehdot, joiden puitteissa yhtiöittämisestä voidaan keskustella:

  1. Henkilöstön asema on turvattava
  2. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden on toteuduttava
  3. Hanke pitää toteuttaa seudullisesti yhteistyössä, ts. Espoon, Helsingin ja Vantaan raideliikenne pyritään integroimaan yhden tuottajan alle

Jokaisen ehdon toteutumisessa on kuitenkin puutteita.

Henkilöstön asema

Yhtiöittäminen pakottaisi alalle uuden (heikomman) työehtosopimuksen. Jo HKL:n palveluksessa olevat työntekijät säilyttäisivät saavutetut edut, mutta uudet työntekijät saisivat käytännössä huonommat työehdot. Etenkin, kun suunnitelmissa on laajentaa raideliikennettä pk-seudulla huomattavasti, tämä tarkoittaisi kahden kerroksen työllisyyspolitiikkaa, jossa uudet duunarit saavat lyhemmän korren. Moinen pirstoo työväenluokkaa ja haittaa järjestäytymistä niin paikallistasolla kuin koko luokkamme puitteissa.

Avoimuus

Yhtiöittämishankkeesta on tehty selvitys ainoastaan osakeyhtiömuodon kannalta. Kuntayhtymää – saatikka osuuskuntaa – ei ole edes ehdotettu. On päivänselvää, että julkinen liikenne voitaisi järjestää myös kuntayhtymän muodossa, mutta koska asiasta ei tehdä selvitystä, se rajataan näin keskustelun ulkopuolelle.

Lisäksi ”henkilöstön kuuleminen” aiheesta kattoi lähinnä johdattelevia kysymyksiä, kuten ”mitä positiivista uskot yhtiöittämisestä seuraavan”. Ylipäätään tiedotus julkisuudessa ja mediassa on yksipuolista ja vääristynyttä. Hankkeesta ei ole tiedotettu kaupungin puolesta tarpeeksi, eikä asukkaita (saati henkilöstöä) ole kuultu riittävästi.

Nyt, kun yhtiöittämishanke on jo vireillä, mutta uusi valtuusto on vasta aloittanut, kunnanvaltuutettujen tietotasossa on eroja. Eniten informoituneempia hankkeesta tuntuvat olevan kokoomuslaiset poliitikot, kun taas vähiten hankkeesta tietävät Vasemmiston, Vihreiden ja Sosialidemokraattien edustajat. Vaikuttaa siltä, että hanke on oikeistolle tärkeä, ja he ovat siis evästäneet edustajiaan paremmin. Kunnallisessa päätöksenteossa on paljon lobbausta sekä suljettujen ovien takana tapahtuvia ”epävirallisia” keskusteluja, jotka ohjaavat politiikan suuntaa, mutta jotka eivät ole kaikkien tiedossa.

Seudullinen yhteistyö

Vantaalla vasta keskustellaan siitä, laajennetaanko raideliikennettä kunnan alueella lainkaan, mikä on edellytys koko hankkeelle. Vantaan on määrä tehdä päätös raitioliikenteestä vasta vuonna 2023. Silti HKL:n johto ja Helsingin kaupunki käyttäytyvät, kuin asia olisi jo läpihuutojuttu: yhtiöittämistä ajetaan kuin käärmettä piippuun Helsingin valtuustossa. HKL:n sisällä on lisäksi jo vuosia sitten aloitettu kulujen karsiminen, tarkoituksena ”valmistautua tulevaa kilpailuttamista varten”. Tämä on erityisen härskiä, sillä HKL on eurooppalaisella tasolla keskivertoa kustannustehokkaampi julkisen liikenteen laitos, jonka tase on vuosittain melkein kolme miljoonaa euroa ylijäämäinen. On perusteltua kysyä, saatetaanko tässä vain HKL myyntikuntoon.

HKL:n johto siirtää maalitolppia

Yhtiöittämisen ehdoksi asetettiin vaatimus seudullisesta yhteistyöstä. Kuitenkin, kun HKL:n työntekijät kysyivät toimitusjohtajalta, mitä tapahtuu siinä tapauksessa, että esim. Vantaa päättääkin olla laajentamatta raideliikennettään, johon toimitusjohtaja vastasi, että ”siinä tapauksessa yhtiö palvelee sitten Helsinkiä paremmin.” Eli yhtiöittämishankkeesta ei tingitä, vaikka HKL:n johdon itsensä asettamat ehdot eivät täyty! On selvää, että kyseessä on ideologinen hanke, jossa käytetään massiivisesti poliittista energiaa pääoman edun ajamiseen.

Lisäksi yhtiöittämisen käsittelyssä on jätetty mainitsematta, että osa HKL:n työntekijöistä, jotka toimivat metroliikenteen parissa, jäisivät yhtiöittämisen ulkopuolelle. Tämä rikkoo yhteisölakia, tai vähintäänkin hyvää hallintotapaa. Syynä metrotyöläisten erityiskohteluun on Siemensin ja HKL:n-Länsimetron välinen riita. HKL päätti odottaa lopullista oikeuden päätöstä ennen kuin ratkaisee metrotyöläisten aseman tulevan yhtiöitetyn HKL:n piirissä. HKL olettaa voittavansa oikeustaistelun ja saavansa miljoonakorvauksia, mutta mitä tapahtuu, jos HKL häviää? Tässä tapauksessa vasta yhtiöitetylle HKL:lle lankeaisi kymmenien miljoonien vahingonkorvaukset, mikä tietysti edelleen vauhdittaisi yhtiön panemista lihoiksi.

Taistelu jatkuu

Liikennelaitoksen duunarit eivät ole vielä heittäneet pyyhettä kehään. He aloittivat heti kunnallisvaalien jälkeen keskustelut valittujen valtuutettujen ja muiden poliittisten vaikuttajien kanssa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan edelleen informaatiota. Aktiivit ovat myös lähestyneet kaikkia Suomen julkisoikeuden professoreita saadakseen puolueettomia näkemyksiä. Suunnitelmissa on myös hyvin pian julkaistava yhtiöittämistä vastustava kuntalaisaloite, johon on tarkoitus kerätä lyhyessä ajassa vakuuttava määrä allekirjoituksia.

Kaupunginhallitus hyväksyi 13.9.2021 suunnitelman HKL:n yhtiöittämisestä. Yhtiöittämistä vastusti ainoastaan yksi apulaispormestari ja kaksi hallituksen jäsentä. Työntekijöiden vaatimusta puolueettoman selvityksen tekemisestä ei noteerattu. Vastauksena tähän raideliikenteen työntekijät menevät lakkoon: JHL 019 pysäyttää metro- ja raitioliikenteen kahdeksi vuorokaudeksi 16.9. klo 04:00 alkaen.

Kunnossapidon ammattiyhdistys JHL 007 ehti jo pitää vuorokauden mittaisen yhtiöittämistä vastustavan mielenilmauksen 7.9. Ammattiliitto JHL on ilmoittanut olevansa valmis kovempiinkin toimiin.

Yhtiöittämisestä äänestetään Helsingin kaupunginvaltuustossa 22.9 klo 18. Samaan aikaan kokoontuu yhtiöittämistä vastustava mielenosoitus kaupungintalon edustalle. Kutsumme kaikki paikalle kykenevät osoittamaan solidaarisuutta liikennelaitoksen työntekijöille sekä vastustamaan yhtiöittämistä!

Yksi kommentti artikkeliin ”Taistelu HKL:n yhtiöittämistä vastaan jatkuu

Kommentointi on suljettu.