”Saamelainen ääni jää kohtalaisen mahdottomaan tilanteeseen, jos emme voi luottaa neuvottelutuloksiinkaan.”
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjät ja Lapin hyvinvointialueen ”väliaikainen valmistelutoimielin” olivat Saamelaiskäräjien mukaan sopineet tammikuussa, että saamen kielen lautakunnasta tulisi 12-henkinen, että sen paikkoja jaettaisiin viisi Saamelaiskäräjien, yksi Kolttien kyläkokouksen ja kuusi hyvinvointialueen nimeämille henkilöille. Tämä tarkoittaisi tasajakoa eikä saamelaisten enemmistöä heitä itseään koskevassa tärkeässä kysymyksessä. Kolonialistisen Suomen puolueet, jotka säännöllisesti osoittavat vähät välittävänsä saamelaisten itsemääräämisoikeudesta käytännössä, eivät kunnioittaneet edes tätä heille hyvin suotuisaa neuvottelutulosta.
Saamen kielen lautakunnasta, jonka puheenjohtajuuden saa keskusta, tulikin 13-henkinen, kun aluevaltuusto otti itselleen enemmistön yhdellä lisäpaikalla. Lisäystä seliteltiin, että on hyvä olla pariton määrä lautakunnan jäseniä äänestysten vuoksi, ja ettei neuvotteluja käyty sinänsä päättävän elimen vaan ”väliaikaisen valmistelutoimielimen” kanssa. Toisin sanottuna puolueet esittävät, ettei heillä ollut osaa eikä arpaa valmistelevassa toimielimessä tai neuvotteluissa.
Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajat ajettiin niin ahtaalle kuin laki vain sallii, kun jäseniä on 13. Kuusi edustajaa täyttää 40 % minimivaatimuksen viiden jäädessä sen alle.
Väliaikaisen valmistelutoimielimen yhteydessä oli poliittinen seurantaryhmä, johon kuului maakuntahallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajisto sekä edustajia vihreistä ja kristillisdemokraateista. Itse valmistelutoimielin muodostettiin Lapin liiton koordinoiman poliittisen ohjausryhmän johdolla. Näin ollen puolueet, joiden edustajat muodostivat valtuuston, olivat mukana neuvotteluissa. Neuvottelun tulokset rikottiin vasta valtuustossa, vaikka kaiken aikaa puolueilla oli mahdollisuus toimia ennen varsinaista paikkojen jakoa.
Virkamiehistä koostuva väliaikainen valmistelutoimielin eli vate on valmistellut luottamuselimiä koskevan esityksensä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän kanssa. Vaten puheenjohtaja Jari Jokelan mukaan ehdotukselle on vahva tuki poliittiselta seurantaryhmältä ja suurimpien puolueiden piirijärjestöiltä.
”Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko tulee perustumaan vahvaan demokratiaan”.
20.12.2021 Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri
”Tiivis yhteistyö poliittisen seurantaryhmän kanssa”, ”Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko tulee perustumaan vahvaan demokratiaan” – pelkkiä korulauseita peittelemään sitä, että saamelaisten alistaminen jatkuu Suomessa. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso muistutti puhelinhaastattelussa siitä, että Suomi on toistuvasti saanut moitteita YK:n ihmisoikeuskomitealta saamelaiskysymyksen kohdalla (eikä vain sen). Ihmisoikeuskomitea on huomauttanut, että Suomi ei noudata kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta (kp-sopimus).
On kova toivo, että valtio ottaisi tosissaan ihmisoikeuskomitean huomiot, että Suomi ei kunnioita kp-sopimuksen sisältöjä [saamelaisten oikeuksien toteutumisen] yhteydessä, ja komitea on toistuvasti pyytänyt Suomea korjaamaan tilannetta. Tämä on kiinni puolueista. Puolueet, jotka istuvat hallituksessa, määrittelevät lainsäädäntöesitykset eduskunnalle, ja tässä yhteydessä on tietenkin toivottavaa, että saamelaisten ihmisoikeuksilla ei leikitä, vaan niitä kunnioitetaan ja toteutetaan, niin kuin ne on tarkoitettu toteutettavaksi, niin kuin Suomi on myös luvannut.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso
Valtio ja puolueet, jotka julistavat että saamelaisilla on oikeuksia, että on velvollisuus neuvotella saamelaisten kanssa, jotka tekevät sopimuksia saamelaisten kanssa, ja sitten käytännössä kiistävät nämä oikeudet, laiminlyövät velvollisuutensa ja rikkovat sopimuksensa, ja kaiken tämän halvoilla tekosyillä, eivät ansaitse luottamusta.
Proletaarit 