Stop Nato -verkosto: SKP rakentaa opportunistista rintamaa jopa äärioikeiston kanssa

Lauantaina 4.6. Helsingissä järjestetään ”Natoa vastaan, rauhan puolesta!”-niminen mielenosoitus, jonka tarkoitus on vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä laajalla rintamalla. Proletaarien edustajia osallistui yhteen mielenosoituksen suunnittelukokouksista, jossa aiemmat käsityksemme saivat vahvistusta: järjestömme ei voi osallistua mielenosoituksen järjestämiseen tai sitoutua tämän verkoston toimintaan. Tässä artikkelissa erittelemme syitä tämän taustalla.

Samaan aikaan Tampereella järjestetään samanniminen mielenosoitus, joka ei tee samoja virheitä samalle asteelle.

Stop Nato -verkoston taustasta

Mielenosoituksia järjestämässä on Stop Nato -verkosto, jonka taustalla olevia tahoja häivytetään verkoston nimen taakse, kuin jotakin peläten tai häpeillen. Stop Nato -verkoston taustalla ja koollekutsujana toimii Suomen kommunistinen puolue, ja kokouksessa, johon Proletaarit osallistui, oli edustettuna myös kommunistinen työväenpuolue (KTP). Kommunistien osallistumisesta huolimatta, verkoston toiminta ei kuitenkaan yllä läheskään sille tasolle vallankumouksellisen etujoukon tulisi mielestämme pyrkiä. Verkoston lisäksi mielenosoituksia tukee tapahtumakutsujen mukaan järjestöjen joukko, joka on osittain erilainen Helsingin ja Tampereen tapahtumissa. Helsingin tapahtuman järjestäjäjoukossa kommunisteja edustaa avoimesti vain Kommunistinuoret, jonka taakse emojärjestö näyttää jostain syystä piiloutuvan.

Stop Nato -kampanjan pyrkimyksenä on Suomen Nato-jäsenyyden estäminen. Tämä osoittaa poliittisen analyysin lyhytnäköisyyden. Suomi on ollut käytännössä jo pitkään Naton jäsen, ja virallinen liittyminen on ollut vain ajan kysymys. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen on ollut selvää, että eduskunta tulee hyväksymään Natoon liittymisen. Naton vastustamisen onkin ulotuttava pidemmälle ja jatkuttava sotilasliittoon liittymisen jälkeenkin, eikä Stop Nato -verkostolla ole sellaista perspektiiviä, joka pystyisi rakentamaan työväen vastarintaa imperialismille.

Verkosto pyrkii kokoamaan mukaan laajaa kansanrintamaa ”seinät leveällä ja katto korkealla”, mistä näkyy epätoivo ja kiire kampanjan käynnistämiseksi. Sen sijaan, että tähtäimessä olisi Natoa luokkatietoisesti vastustava ja työväen etua ajamaan pystyvä joukko, mukaan kelpuutetaan kuka tahansa. Matalin rimanalitus verkoston suunnittelukokouksessa nähtiin, kun mukaan ehdotettiin, ei pelkästään porvarillisia ja oikeistolaisia, vaan avoimen äärioikeistolaista puhujaa. Puhujaksi oltiin pyytämässä MV-lehdestäkin tuttua Juha Korhosta, joka tukee avoimesti Johan Bäckmania (Donetskissa vaikuttava suomalainen putinisti). Ehdotus pysäytettiin pelkästään Proletaarien edustajan vastustuksesta, muiden joko puolustaessa ehdotusta tai pysyessä vaiti.

”Kompromissiksi” Korhosen tilalle kutsuttiin perussuomalaisten edustaja. Helsingin mielenosoituksessa puhuu Reetta Angelvo-Riipinen, perussuomalaisten jäsen ja kunnallispoliitikko. Angelvo-Riipinen levittää umpirasistisia salaliittoteorioita ja valkoisen ylivallan ideologiaa somesivuillaan puhuen mm. ”väestönvaihdosta”. Lisäksi Angelvo-Riipinen on osallistunut koronadenialistien ”Convoy” -mielenosoituksiin ja vastustaa rokotuksia.

Jatkona Stop Nato -verkoston avoimuuden puutteelle Angelvo-Riipisen puoluetaustaa ei mainita mielenosoituksen kutsutekstissä. Häntä tituleerataan ”vammaisaktivistiksi” – mitä hän toki on, mutta unohtuu sanoa, että hän on myös rasisti ja perussuomalaisten jäsen. Näin ollen mielenosoituksen kutsuteksti on valheellinen ja harhaanjohtava, sillä siinä väitetään, etteivät rasistiset tahot olisi tervetulleita. Kutsuteksti väittää samaa koskien myös sodan ja diktatuurien puolustajia, minkä asettaa kyseenalaiseen valoon pyrkimys kutsua puhujaksi Venäjän valtion kannattajan, äärioikeistolaisen Korhosen.

Natoa ei voi vastustaa laajana yhden asian liikkeenä

Stop Nato -verkosto yrittää koota laajalla pohjalla yhden asian liikkeen Nato-jäsenyyttä vastaan. Kuitenkin sotilasliiton luonteen vuoksi laaja, myös oikeistolaisia voimia mukaan ottava liike ei tule pääsemään pitkälle. Koska Nato on olemukseltaan luokkavallan väline, ja vielä hyvin keskeinen sellainen, sitä on vastustettava nimenomaan luokkakantaiselta pohjalta.

Nato on imperialistinen sotilasliitto, jonka tavoite on ylläpitää suurvaltojen, ensisijaisesti Yhdysvaltojen, maailmanherruutta. Sen perusluonteeseen kuuluu antikommunismi ja vihamielisyys työväenluokan vapautukselle. Se ei kuitenkaan ei ole pelkästään kylmän sodan aikainen jäänne, vaan viime kädessä se väkivaltakoneisto, joka estää globaalia etelää koskaan haastamasta rikkaita imperialistimaita. Sen lisäksi, että Nato toteuttaa brutaaleja hyökkäyksiä, se puolustaa maailman työläisiä ja köyhälistöä sortavia suurvaltoja.

Emme voi liittoutua porvarillisten, ja vielä vähemmän äärioikeistolaisten, tahojen kanssa Naton vastustamiseksi. Tämä ainoastaan antaisi alustan sovinisteille houkutella Natoa vastustavia joukkoja oman, nationalistisen lippunsa alle. Tällaisesta liitosta ei koskaan voi olla herättelemään voimia kansainväliseen taisteluun luokkaherruutta ylläpitävää sotilasliittoa vastaan.

Tämä näköalaton opportunismi ei tule kantamaan edes haluttua hedelmää. Mahdollisimman laajaa verkostoa ei voi muodostaa ottamalla mukaan rasisteja ja äärioikeistolaisia. Se rajaa ulos vähemmistöt ja periaatteelliset rasismin vastustajat, sekä myös maltillisemmatkin tekijät, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä MV-lehden kaltaisten tahojen kanssa.

Naton vastustamista ei voi perustella ”Suomen edulla”

Stop Nato -verkoston Helsingin mielenosoituskutsussa keskeisenä syynä olla liittymättä Natoon korostuu Suomen ja suomalaisten etu. Tämä ei kuitenkaan voi olla lähtökohta Naton vastustamiselle useasta syystä.

Ensinkään ei ole mitään yhtenäistä Suomea, joka kärsii tai hyötyy Nato-jäsenyydestä. Nato-jäsenyys hyödyttää Suomen porvaristoa ja työläisaristokratian häviävän pieniä ylimpiä kerroksia. Argumentit Natosta ”koko Suomelle” haitallisena eivät pidä paikkaansa. Suomessa liittymisen kustannuksista ja mahdollisen sodan seurauksista kärsii pääasiassa työväenluokka. Tämä ei ole ”meidän maamme” – tämä on valkoinen porvarivaltio, joka tehtävä on ylläpitää kapitalistisia alistussuhteita.

Toiseksi ei ole kommunistin asia olla huolissaan porvarillisen Suomen edusta, sen taloudesta tai maineesta puolueettomana maana. Kommunistin asia on kansainvälisen työväenluokan asia, ja Natoa tulee vastustaa nimenomaan tästä näkökulmasta – Nato on imperialistinen sotilasliitto, jonka päätehtävä on ylläpitää nykyisten suurvaltojen, ensisijaisesti Yhdysvaltojen, hegemoniaa.

Kolmanneksi kutsutekstissä korostunut puolueettomuuden säilyttäminen on harhaanjohtava ja jo ennen esittämistään tuomittu tavoite, sillä ei ole mitään puolueetonta Suomea. Suomi on ollut jo pitkään EU:n imperialismin uskollinen pikkukätyri ja osana tätä järjestelmää se on niin kansainvälisen työväenluokan kuin suomalaisen työväenluokankin vihollinen. Suomen puolueettomuuden historia perustuu Kekkosen-Paasikiven linjaan. Se oli keskustalaista politiikkaa, jonka tehtävä oli ylläpitää Suomen asemaa itä- ja länsiblokin välissä – ja samalla tukahduttaa kaikki vallankumouksellinen sosialismi maassa. Koska enää ei edes ole olemassa mitään itäblokkia, ”neutraaliuden” perään haikaileminen on tosiasiassa vahvimman oikeuden passiivista kannattamista.

”Suomen edun” ja ”suomalaisten edun” ajaminen on vakava virhe. Tämä on parhaassa tapauksessa opportunistinen strategia, joka yrittäessään kosiskella joukkoja puolelleen mukautuu joukkojen taantumuksellisuuteen ja hylkää täysin vallankumoukselliset tehtävät ajaa työväen asiaa. Pahimmassa tapauksessa tämä voidaan nähdä sovinistisena yrityksenä pitää kynsin ja hampain kiinni ulossulkevasta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, pyrkimyksenä säilyttää Suomen asema lännen imperialismin siipeilijänä.

Kommunistinen Naton kritiikki

Jos Nato-kritiikki ei ole kommunistista, se on hampaatonta. Pasifistit vuodattavat krokotiilinkyyneleitä rauhasta, samalla sulkien silmänsä marxilaiselta sodan kritiikiltä. Kaikki sanovat haluavansa rauhaa – kysymys on siitä, millaista rauhaa ja kenen ehdoilla.

Määrittelemättömän rauhan perään ulvominen johtaa tosiasiassa Pax Americanan hyväksymiseen: ”rauha” on saavutettu, mutta kapitalistinen sorto jatkuu entiseen malliin. Imperialistista rauhaa, siis sellaista rauhaa, jossa imperialistisilla suurvalloilla on ylivalta alistaa muuta maailmaa, ei tule hyväksyä. Lisäksi tiedämme, että imperialistisen vaiheen kapitalismi johtaa aina sotaan, kyse on vain milloin ja missä. Pysyvä rauha saavutetaan vain sosialistisen vallankumouksen kautta.

Stop Nato -kampanja on asemoitu epätoivoiseen yritykseen estää Nato-jäsenyys. Mitä tapahtuu, kun jäsenyys toteutuu? Natoon liittymisen jälkeen Natoa tulee vastustaa kaikin keinoin. Meidän tulee ottaa esimerkkiä niin historiasta kuin nykyisyydestäkin – esimerkiksi Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa on laajaa Nato-vastaisuutta, jota johtavat avoimesti kommunistit. Kommunistit ovat historiallisesti vastustaneet Natoa esimerkiksi sabotaasilla ja kaluston kuljetusten estämisellä, kuten esimerkiksi Acção Revolucionária Armada teki.

Imperialismin ydinmaissa kommunistien tärkein tehtävä on paljastaa omien hallitustensa brutaali ja vihamielinen rooli. Vaikka Stop Nato -verkosto ja sen takana piileskelevä SKP kritisoivatkin militarismia ja asehankintoja äänekkäästi, ne tekevät sen siitä lähtökohdasta, että se ”ei ole Suomen etu”. Kyseessä on kuitenkin kansainvälisen työväenluokan etu, jota Suomen porvariston sotaintoilu uhkaa.

Opportunismia vastaan

Stop Nato -verkosto on tuore esimerkki opportunismin vaarallisuudesta. Tapahtumassa nimelliset kommunistit ovat rinta rinnan äärioikeistolaisten kanssa. Vain, jotta Naton vastustajia ”näyttäisi” olevan enemmän. Tämä ”laaja” rintama ei todellisuudessa tule koskaan kasvamaan laajaksi, sillä kommunistien ja oikeiston syyt vastustaa Natoa ovat yhteensopimattomat, ja yhteistyön heikot perustelut eivät tule vakuuttamaan laajoja joukkoja.

Tämä epätoivoinen yritys ei tule estämään Suomen Natoon liittymistä. Tällä säntäilyllä varmistetaan myös, että valmista strategiaa vastustaa Natoa liittymisen jälkeen ei ole.

Se, mikä on varmaa, on että Stop Nato -verkosto kasvattaa äärioikeiston uskottavuutta. Se tekee sen vapaaehtoisesti, oma-aloitteisesti peitellen rasistien julkista rasismia!

Varmaa on myös, että tämä delegitimisoi edelleen Naton vastustajia. On vaarana, että kaikki meidät voidaan ympätä yhteen koronarokotuksia vastustavien hörhöjen ja väestönvaihdosta puhuvien halla-aholaisten kanssa. Naton kannattajat eivät voisi parempaa mustamaalauskampanjaa toivoa.

Natoa on mahdollista, ja sitä on pakko, vastustaa periaatteellisen työväenluokkaisella linjalla. Tällaiseen toimintaan, laajaan työväenluokan yhteisrintamaan Natoa vastaan, myös Proletaarit sitoutuu.

16.33: Artikkeli päivitetty luonnoksesta julkaistavaan muotoon.
5.6.2022 11:57: Artikkelia päivitetty