Afganistanilaisia uhkaa talouden romahtaminen ja nälänhätä – ja länsimaat ovat siihen syyllisiä. Vuosi sitten syyskuussa NATO-maat vetäytyivät Afganistanista, päättäen 20 vuoden miehityksen, joka oli johtanut yli 400 000 afganistanilaisen kuolemaan. Taliban aloitti hyökkäyksen imperialistien tukemaa hallitusta vastaan, joka kaatui lähes välittömästi. Syyskuun loppuun mennessä viimeisetkin Talibanin vastaiset afganistanilaiset joukot olivat paenneet maasta.
Talibanin voiton seurauksena länsimaat tunnustivat vain maanpaossa olevan Amrullah Salehin hallinnon ja varastivat Afganistanin keskuspankilta miljardeja dollareita varoja jäädyttämällä tilit Yhdysvalloissa. YK ja EU ovat kummatkin asettaneet talouspakotteita Afganistania vastaan, joihin Suomi myös osallistuu EU:n jäsenenä. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat estäneet suurimman osan Afganistanin rahaliikenteestä, jättäen maan saarroksiin ilman keinoja nostaa ja siirtää varoja, jotta se voisi ostaa ruokaa ja aloittaa jälleenrakentamisen.
Talibanien valtaannousun jälkeen ihmisoikeusjärjestöt raportoivat ruuan hinnan nousseen, sosiaaliturvan romahtaneen ja Afganistanin hallinnon käteisvarantojen huvenneen. Afganistanilaisten on raportoitu myyneen lapsiaan, lähes aina tyttölapsia, saadakseen ostettua ruokaa ja maksaakseen velkojaan. Naisten asema on heikentynyt Talibanin politiikan takia, mutta talouspakotteet vaikeuttavat naisten asemaa entisestään, kun niille naisille, jotka edelleen voivat tehdä palkkatöitä, ei voida maksaa palkkaa. Vuodenvaihteessa useat ihmisoikeusjärjestöt varoittivat, että länsimaiden pakotteiden takia 23 miljoonaa afganistanilaista on vaarassa joutua nälänhätään ja jopa miljoonan lapsen ennustettiin kuolevan nälkään. Alkuvuodesta nälänhädän ja Talibanin hirmuhallinnon epätoivosta johtuvien itsemurhien määrä oli noussut historiallisen korkeaksi.
Vuoden alussa ennusteet olivat synkimpiä, mutta humanitaarinen apu tavoitti afganistanilaiset niin, että pahin nälänhätä vältettiin. Helpotus oli kuitenkin vain väliaikainen. Ukrainan sota pahensi ruoka-avun tilannetta entisestään, ja toukokuussa akuutista nälänhädästä kärsi 19,7 miljoonaa ihmistä, joista puolet lapsia. Länsimaat kieltäytyvät edelleen tunnustamasta Talibania Afganistanin hallitukseksi, pitäen edelleen talouspakotteet voimassa. Afganistanin talous jatkaa edelleen syöksykierrettä, eikä Talibanilla ole keinoja parantaa maan tilannetta ennen kuin pakotteet on lakkautettu. EU:n jäsenenä myös Suomi on osallisena talouspakotteisiin, jotka uhkaavat yhä miljoonien afganistanilaisten terveyttä ja henkeä.
Ihmisoikeusjärjestöt, Afganistanista maanpaossa olevat aktivistit ja YK:n lähettiläs Deborah Lyons ovat todenneet, että Afganistanin tilanteeseen eniten tällä hetkellä vaikuttavat länsimaiden pakotteet ja saartaminen. Lyons on sanonut YK:n turvallisuusneuvostolle, että afganistanilaisia ei voida todella auttaa ilman yhteistyötä maata todellisuudessa hallinnoivien viranomaisten kanssa. Humanitaarinen apu toimii paikallisten viranomaisten ohi, mutta Lyons pitää tätä kestämättömänä tapana auttaa afganistanilaisia.
Afganistanilainen, feministiaktivisti Selay Ghaffar uskoo, että länsimaiden väliintulo ei tule parantamaan tilannetta Afganistanissa: tästä on todisteena 20 vuoden sodankäynnin aiheuttama tuho. Ukrainan sodan brutaalius on nostattanut solidaarisuuden aallon sodan uhreja kohtaan ja kasvattanut tahtotilaa suojella hädänalaisia ihmisiä. Ghaffar toivoisi saman empatian ulottuvan myös afganistanilaisia kohtaan, jotka ovat joutuneet kärsimään länsimaiden aiheuttamista sodista jo vuosikymmeniä.
Talouspakotteiden jatkaminen humanitaarisen kriisin pahentamisesta huolimatta on osoitus siitä, ettei länsimaiden hallitsevaa luokkaa tosiasiassa kiinnosta ihmisoikeudet tai afganistanilaisten hyvinvointi.
Afganistan on malliesimerkki siitä, että imperialistien tuella rakennettu edistys on hutera korttitalo. Ne vähäisetkin ihmisoikeuksien parannukset länsimaiden hallitsemilla alueilla hävisivät savuna ilmaan ja samalla varmistivat, että Afganistanin oma, orgaaninen ja kotoperäinen feminismi ja työväenliike ovat vain kaukainen haave.