Lauantaina 20.8.2022 järjestettiin Turku ilman natseja -mielenosoitus jo viidettä kertaa. Proletaarit marssivat mukana oman “Työväenluokka fasismia vastaan!”-banderollinsa alla. Mielenosoitus kohdistui natsien samaan aikaan järjestämää Kukkavirta 188 -tapahtumaa vastaan.

Muutamia satoja mielenosoittajia kokoontui Turun kävelykadulle kello 11 alkaen. Marssi lähti liikkeelle suunnitellusti puoli kahdeltatoista kohti Aurajoen rantaa, totuttuun tapaan poliisin saattamana ja saartamana. Huudot olivat pitkälti myös tuttuja monelta vuodelta: “Ei natseja Turkuun, ei natseja minnekään”, “Inga rasister på våra gator (suom. ei rasisteja kaduillamme)”. Matkan varrella yksi sähköpotkulautaileva natsi tuli tekemään tervehdyksiä, mutta muutoin kaupunkilaisten suhtautuminen marssiin oli positiivinen.

Marssin päätepisteessä, Vanhalla Suurtorilla ja sen viereisessä Porthaninpuistossa, kuultiin puheita kello 12 alkaen. Samalla odotettiin tietoa natsien marssin lähdöstä; poliisi lykkäsi sen alkua aiemmin ilmoitetusta kello kahdestatoista vedoten turvallisuuteen. Suunnitelmana saattoi olla estää marssien pääseminen edes huutoetäisyydelle toisistaan, mutta natsit päästettiin joka tapauksessa marssimaan toiselle puolelle jokea hieman ennen yhtä. Natseja oli joitakin kymmeniä. Tässä vaiheessa suurin osa Turku ilman natseja -mielenosoittajista siirtyi puiston toiseen reunaan, niin lähelle kuin poliisi salli, huutamaan natsien puheiden päälle. Huutelijoita oli mielenosoituksen osallistujamäärästä suurempi osuus kuin aiempina vuosina.

Tämä joen yli huutaminen, myöskin jokaisena viitenä vuonna toistunut, oli mielenosoituksen antifasistisin sisältö. Natsien striimillä kuului harmittelua siitä, että huutelu häiritsi – tämä lienee antifasismin ehdoton minimivaatimus. Myös muilta osin Turku ilman natseja on vuodesta toiseen viistänyt rimaa: on sinänsä hyvä, että antifasistit ovat säännöllisesti keränneet kaduille 5-10-kertaisen ylivoiman (molempien Turun tapahtumien tasaisesti kutistuessa), mutta tapahtuma ei ole pystynyt ylittämään marssimisen, puheiden ja huutelun kaavaa. Tänä vuonna erityisesti poliisien määrä mielenosoitusten välissä oli jokseenkin pienempi kuin aiemmin, joten suunnitelmallinen toiminta olisi voinut olla mahdollista. Viime vuoden joulukuun Helsinki ilman natseja -mielenosoitus näytti, että pystymme halutessamme tukkimaan natsien tien.

Toisaalta Helsingin joulukuisessa tapahtumassa saatiin myös vakava muistutus varautumattomuudesta, kun poliisi pysäytti 19 aseistautunutta natsia matkalla antifasistien mielenosoitusta päin. Olisiko Helsinki ilman natseja pystynyt puolustautumaan, lukumääräisestä ylivoimastaan huolimatta? Ei välttämättä. Myös lauantaina Turussa antifasistit turvautuivat poliisiväkivaltaan, kun yksinäinen häirikkö tuli esittelemään teräasettaan joen yli huutajille.

Turun ja Helsingin massiiviset antifasistiset tapahtumat eivät ole merkityksettömiä symbolisina eleinä, ja matalimman mahdollisen tason yhteistoiminnan harjoituksina. Kuitenkin, antifasistista toimintaa on kehitettävä varautuen siihen, kun fasisteilla onkin valtion ja sen väkivaltakoneiston avoin tuki takanaan. Kehittyminen ja harjoittelu on huomattavasti helpompaa vielä tässä vaiheessa, kun valtiollinen kontrolli on suhteellisen pehmeää. Kehotammekin lukijoita järjestäytymään työväenluokkaisiin järjestöihin edistämään porvarivaltiosta itsenäistä toimintaa, sekä perehtymään hyviin turvallisuuskäytäntöihin niin fyysisesti kuin tietoteknisestikin.