Ukraina | IMF:n lainasopimus lupaa lisää julkisen varallisuuden ryöstämistä, työläisten oikeuksien kaventamista

Kuva: Ohje yksityistettävän omaisuuden ostamiseen Ukrainan valtion yksityistämissivulla https://privatization.gov.ua/en/how-to-buy/.

Kansainvälinen valuuttarahasto (engl. International Monetary Fund, IMF) ja Ukrainan valtio viimeistelivät sopimuksen 15,6 miljardin dollarin lainasta 31.3.2023. Aiemmin Ukraina ja Euroopan unioni ovat myös sopineet lähes 20 miljardin euron lainasta, jonka korkomaksujen helpotusten ehtona on Euroopan markkinoiden kanssa lähentyminen eri tavoin. Yhteensä jälleenrakentamisen hinnaksi on arvioitu 750 miljardia dollaria, mikä tarkoittanee lisälainoja lähitulevaisuudessa.

Reuters: Ukraine passes privatisation law needed for IMF aid

IMF:n kanssa tehtyä sopimusta ovat edeltäneet lainan ehtona olleet yksityistämiseen suuntavat lakimuutokset Ukrainassa, niin kuin IMF:n lainoissa yleisesti. Julkisen varallisuuden huutokauppaamista, jota helpottamaan on luotu jopa oma Ukrainan valtion ylläpitämä nettisivusto, oikeutetaan puheilla korruption vastustamisesta. Kaupan on ollut ja on nytkin teollisia tuotantolaitoksia (esim. kaivoksia, kaukolämpöä, sähkön tuotantoa ja siirtoa), satamia, asuntoloita, ja niin edelleen.

Ne kohteet, jotka eivät tule myydyksi, menevät alennukseen. Kuvakaappaus Ukrainan valtion yksityistämissivulta https://privatization.gov.ua/en/.

Lainat edustavat kapitalisteille sijoituksia, joille he haluavat vastinetta, ja voiton tieltä on raivattava esteet. He haluavat, eivät vain lainan korkoja ym. maksuja, vaan myös vapaat kädet tuottavalle toiminnalle Ukrainassa. Tätä mahdollistaa julkisen varallisuuden massiivinen yksityistäminen. Sodan varjolla on myös säädetty lakeja, joilla järjestäytyneen työväenluokan toimintaa on vaikeutettu, mikä myös palvelee kapitalistien luokkaetua. Näistä yksi on ”laki 5371”, jonka seurauksena alle 250 työntekijän yrityksen työntekijät neuvottelevat omat yksilölliset työehtosopimuksensa, joissa he menettävät niin Ukrainan työlainsäädännön suomia etuja kuin myös liiton suojan. Tämä laki esiteltiin alunperin ennen Venäjän hyökkäystä vuonna 2021, mutta se saatiin voimaan sodan varjolla. Viime hetken lisäyksenä ammattiliittojen painostuksesta laki on väitetysti voimassa vain sotatilalainsäädäntönä.

Nähtäväksi jää, kykenevätkö ammattiliitot ja laajempi työväenluokka vastustamaan sodan loputtua tämänkin lain vakinaistamista, vai hyväksytäänkö työläisten oikeuksien rajoittaminen myös rauhan aikana ”jälleenrakentamisen vuoksi”.