Avainsana-arkisto: suuryhtiöt

Postin on oltava julkinen palvelu, ei bisnestä

posti

Hiljattainen työtaistelu postissa on tuonut esiin tärkeän kysymyksen: mitä valtion omistus oikeasti tarkoittaa nykyisessä talousjärjestelmässä eli kapitalismissa? Postin työläiset ovat oppineet kantapään kautta, että valtion omistaman firman palkkalistalla oleminen ei tuo heille lisää turvallisuutta eikä hyvinvointia. Asiat ovat näin, koska Posti on käytännössä yksityinen firma. Se, että kapitalistina toimii valtio, ei tee riistosta vähemmän todellista.

Jotkut väittävät, että porvaristo pyrkii tietoisesti tuhoamaan Postin, jotta firmasta tulee halpa yksityistämisen kohde. Tämä on ehkä totta, mutta kyseinen yksityistämisen prosessi alkoi jo kauan sitten.

Postin alasajo alkoi jo 1990-luvulla, kun valtion budjetin alaisesta keskusvirastosta tehtiin ensin liikelaitos ja myöhemmin osakeyhtiö. Julkisen palvelun virastosta tehtiin siis asteittain kapitalistinen yritys. Kuten kaikissa kapitalistisissa yrityksissä, Postin päätavoite näinä päivinä ei ole palvella kansalaisia vaan tehdä voittoa. Kuten yllä on mainittu, se, että tässä yhteydessä valtio itse on kapitalisti, ei muuta mitään.

Postin päätarkoitus eli postin kuljettaminen ei ole erityisen kannattavaa bisnestä, etenkään haja-asutusalueilla, mitä valtaosa Suomesta on. Postipalvelujen yksityistämiskokeilut muissa maissa ovat osoittaneet juuri tämän. Vaikka Suomessa Posti on edelleen valtion omistuksessa, on se osakeyhtiö jonka tarkoitus, toiminta ja hallitseva logiikka ei erotu mitenkään yksityisomistuksessa olevista yrityksistä. Kun postipalvelu ei ole rahallisesti kannattavaa, täytyy keksiä kummallisia ratkaisuja voiton tavoittelemiseksi. Tyypillisin ratkaisu on sekä palvelun laadun että työläisten oikeuksien heikentäminen.

Vasemmiston ja työväenliikkeen tulisi nyt laatia radikaali linjaus Postin tulevaisuuden suhteen: on vaadittava, että Postista tehdään taas valtion budjetin alainen julkinen palvelu, ei bisnes. Postin on oltava taas valtion virasto joka hoitaa postipalvelut, ja johon voisi yhdistää myös teletoimintaa. Tämä oli tilanne ennen Telecom Finlandin yksityistämistä ja Postin yhtiöittämistä 1990-luvulla. Sekä posti- että telepalvelut on kansallistettava uudelleen, ja niiden tulee olla julkisia palveluita, ei kenenkään rahasampo.

13.57. Tekstistä korjattu virheelliset puheet Postista pörssiyhtiönä osakeyhtiön sijaan.

Amazonin varastotyöläiset marssivat ulos alepäivänä

Maanantaina ja tiistaina järjestettävä verkkokauppa Amazonin alennusmyyntipäivä on saanut yhtiön työntekijöiden mitan täyteen. ”Prime Dayna” tunnettu kampanja tähtää myyntilukujen kasvattamiseen samaan aikaan, kun varastotyöntekijät kärsivät helvetillisissä olosuhteissa.

Kaksipäiväinen Amazonin Prime Day on tuottoisaa aikaa yhtiölle viihde-elektroniikan, lelujen, vaatteiden ja monien muiden alennustavaroiden ansiosta. Paikallisissa ”hulluissa päivissä” yhtiön Prime-asiakkaille luvataan lisäksi ilmainen tavaroiden postitus.

Yhtiön työntekijöille Prime Day sen sijaan tarkoittaa kahden kuukauden helvettiä: lomien ja taukojen peruutuksia, holtittomasti kasvavaa työtaakkaa sekä jatkuvaa painostusta ylitöihin, jotta kaikki lähetykset saadaan jakeluun.

Maanantaina marssivat ulos Amazonin 1500 työntekijän jättivaraston työläiset Shakopeessa, Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Protestoivien työntekijöiden mukaan yhtiö odottaa heiltä mahdottomia.

— Meidät pakotetaan työskentelemään kuin koneet, kertoi Hibaq Mohamed Forbes-lehden haastattelussa.

— Minä näen sen hyväksikäyttönä.

Vaikka jo aiemmin kovasta työtahdista on varastolla tullut turvallisuusriski, Amazon on kiihdyttänyt sitä entisestään.

— He yrittävät saada meidät paiskimaan hommia niin kovaa kuin pystymme uhkailemalla meitä erottamisilla, kaksi vuotta töissä ollut Tyler Hamilton kertoi CBS News-kanavalle.

— He myös mittaavat ja keräävät meistä kaiken mahdollisen datan.

***

Maailman rikkaimpana miehenä tunnetun Jeff Bezosin johtama Amazon on kerännyt mainetta poikkeuksellisen kovaotteisena työnantajana, joka kiertää parhaansa mukaan verotusta ja sijoittaa megavarastonsa mahdollisimman köyhille alueille.

Kolmasosa Minneapolisin lähiöön sijoitetun Shakopeen varaston työntekijöistä on maahanmuuttajia ja pakolaisia Somaliasta ja muista Itä-Afrikan maista, ja suuri osa on töissä pätkäsopimuksella.

Maanantain ulosmarssi ei ole heidän ensimmäinen työtaistelunsa, ja voittotoiminta on ollut tuloksellista. Aiemmilla lakoilla Shakopeen työläiset ovat saaneet yhtiön esimerkiksi nostamaan tuntipalkkoja ja joustamaan työtahdissa juhlapyhinä.

***

Ylikansallisena suuryhtiönä Amazonilla on yli 600 000 työntekijää ympäri maailman. Verkkokaupan lisäksi Amazon omistaa mm. Audible-äänikirjapalvelun, Goodreads-, Box Office Mojo– ja Internet Movie Database -verkkosivustot, Twitch-suoratoistopalvelun ja Whole Foods -ruokakaupan.

Ylikansallisuus on herättänyt myös uusia solidaarisuuden muotoja, sillä viime vuosina myös Amazonin työläiset ovat järjestäytyneet rajojen yli, järjestäen kansainvälisiä lakkopäiviä. Maanantain lakko on saanut tukea Amazonin työntekijöiltä ainakin yhtiön Seattlen pääkonttorilta.

Lisäksi esimerkiksi Twitchin käyttäjät ovat järjestäneet omia boikottikampanjoitaan, kieltäytyen lähettämästä ohjelmaa Amazonin omistamaan palveluun lakkojen ajan.