Petetyt työttömät kapinoivat Intian oikeistohallitusta vastaan

Intian hallitus lupasi vuonna 2019 noin 135 000 uutta työpaikkaa valtion rautatieyhtiössä. Nyt vuonna 2022 näihin töihin ei ole vieläkään palkattu ketään.

Tammikuun 24. päivänä mielenosoittajat protestoivat Rajendra Nagarin juna-asemalla Patnassa valtaamalla aseman rekrytoinnin sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Monet junayhteydet peruttiin mielenosoitusten aikana ja tavaraliikenne pysähtyi kokonaan. Sitten poliisi teki rynnäkön, ampui kyynelkaasukranaatteja ja heitti kiviä hajottaakseen opiskelijoiden joukon.

Seuraavina päivinä poliisiväkivalta kiihtyi, kun poliisi ja puolisotilaalliset joukot alkoivat vainota opiskelijoita. Alla olevilla videoilla poliisit murtautuvat opiskelija-asuntoihin, hakkaavat ja raahaavat pois mielivaltaisesti valittuja ”epäiltyjä”. Jatka artikkeliin Petetyt työttömät kapinoivat Intian oikeistohallitusta vastaan

Iltalehti lietsoo pikkuporvarillista moraalipaniikkia

Huomioni kiinnitti tänään kaupassa käydessäni suuri Iltalehden otsikko: ”Tällaisia ovat hurjimmat kannustinloukut – Amanda saa Kelalta 5500 euroa kuukaudessa!”. Sosiaalialan opiskelijana minua kiinnosti heti kokonaissumman tarkemmat laskelmat – suomalaista sosiaaliturvaa on aikaisemmin moitittu liian alhaiseksi etenkin Sipilän hallituksen leikkausten jälkeen … Jatka artikkeliin Iltalehti lietsoo pikkuporvarillista moraalipaniikkia

Pohjoismainen työnhaun malli on rakenteellista väkivaltaa

Olen hiljattain käynyt THL:n lähisuhdeväkivaltakurssia ja en voinut olla ajattelematta Pohjoismaisen työnhaun mallin ympärillä käytyä keskustelua. Kurssilla käytetyn väkivallan määritelmän mukaan väkivalta on ”teko, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan … Jatka artikkeliin Pohjoismainen työnhaun malli on rakenteellista väkivaltaa

Hieman kevyempi ruoska: ”pohjoismaisen työnhaun malli”

Väännetään rautalangasta: kaikki nykyiset eduskuntapuolueet, sosialidemokraatteja ja vasemmistoa myöten, ovat sitoutuneet kapitalismiin ja sitä kautta jatkuvaan työttömien reservin ylläpitämiseen. He eivät todella ole työttömän puolella.

Työttömyys on rakenteellinen, yhteiskunnallinen ongelma. Tällaiset mallit, jotka pakottavat hakemaan töitä, vaikka niitä ei konkreettisesti ole saatavilla, ovat yhteiskunnallisen vastuun sysäämistä kaikkein heikoimmille. Tämä ideologia on suorastaan ihmisvihamielinen, sillä se asettaa markkinatalouden tarpeet ihmisten tarpeiden edelle. Aidosti edistyksellinen valtio pyrkisi turvaamaan työllisyyden kaikille. Pohjimmiltaan ihminen on laumaeläin, ja kaikki meistä haluavat kantaa kortensa kekoon, tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Jatka artikkeliin Hieman kevyempi ruoska: ”pohjoismaisen työnhaun malli”

Stora Enson tehtaan sulkeminen kasvatti työttömien reserviä Suomessa

Stora Enson sulkee Kemin Veitsiluodon tehtaan ja irtisanoo 550 työntekijää. Vuonna 2008 SDP ja Vasemmistoliitto vaativat pelastamaan Stora Enson Kemijärven tehtaan valtio-omistuksen avulla. Nyt, vuonna 2021, vastaavaa vaatimusta ei ole kuultu, kun molemmat puolueet istuvat hallituksessa. Jatka artikkeliin Stora Enson tehtaan sulkeminen kasvatti työttömien reserviä Suomessa

Mark Fisher: Stressin yksityistäminen

Tämä on suomenkielinen käännös Mark Fisherin tekstistä ”The Privatization of Stress”, joka julkaistiin alunperin Soundings Magazine -lehden numerossa 48 (2011). Alkuperäisen artikkelin pääset lukemaan tästä. *** Ivor Southwood kertoo, miten hän alityöllistettynä – riippuvaisena työvoimatoimiston nopealla varoitusajalla tarjoamista työkeikoista – … Jatka artikkeliin Mark Fisher: Stressin yksityistäminen

Kuunteleeko Marinin hallitus vähäosaisten ääntä?

Työttömien järjestöt järjestivät Säätytalon edustalle mielenilmauksen Marinin hallituksen budjettiriihen alkaessa maanantaina 14.9.2020. Tapahtumassa käytetyissä puheenvuoroissa lähetettiin monenlaisia terveisiä. Kritiikkiä saivat osakseen mm. työttömyysturvaa heikentävät suunnitelmat, leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, HX-hävittäjähankinnat sekä luonnonsuojelun ja ilmastotekojen puutteet. Jatka artikkeliin Kuunteleeko Marinin hallitus vähäosaisten ääntä?

Kutsu: Mielenosoitus budjettiriihen yhteydessä 14.9.2020

Maan hallitus kokoontuu 14.-15. syyskuuta laatimaan budjettiesitystä vuodelle 2021.

Pohjana on elokuun puolessa välissä julkistettu valtiovarainministeriön ehdotus, joka jättää paljon toivomisen varaa ja vastaamattomia kysymyksiä, kuten työllisyyden parantaminen, ilmastoteot, sote-järjestöjen rahoitus, perusturvan riittävyys ja asehankinnat.

Jatka artikkeliin ”Kutsu: Mielenosoitus budjettiriihen yhteydessä 14.9.2020”

Ihmisten terveys ennen pääoman hyvinvointia

Suomeen on julistettu poikkeustila ensimmäistä kertaa sitten sota-aikojen. Hallitus on ilmoittanut listasta toimenpiteitä, joilla yhteiskunnan toiminnot ja kansalaisten hyvinvointi pyritään turvaamaan. Korostetusti huolta on kannettu talouden kestävyydestä. Yksityisyrityksille on varattu viiden miljardin euron tukipaketti koronan aiheuttamien menetysten paikkaamiseksi. On mukava … Jatka artikkeliin Ihmisten terveys ennen pääoman hyvinvointia

Portugali: jäikö talouskuripolitiikka ja uusliberalismi menneisyyteen?

Monet Euroopan vasemmistossa, joskus myös Suomessa, ovat kehuneet Portugalin hallitusratkaisua viimeisten neljän vuoden aikana. Maata johti sosialistisen puolueen (PS) hallitus, jolla oli parlamentissa vasemmistoblokin (BE) ja CDU-koalition (johon kuuluu kommunistinen puolue PCP ja vihreät PEV) tuki. Monet esittivät tämän ratkaisun vaihtoehtona talouskuripolitiikalle ja mallina muille Euroopan maille. Tämän tulkinnan mukaan PS:n voitto äskettäisissä 6. lokakuuta pidetyissä eduskuntavaaleissa voidaan katsoa tärkeäksi voitoksi vasemmistolle. Voitto on erityisen tärkeä nyt, kun vasemmisto kokee massiivisia tappioita muualla Euroopassa. Mutta onko tämä todella työväenluokan ja vasemmiston voitto? Entä päättyikö talouskuripolitiikka Portugalissa todella vuonna 2015 PS:n hallitukseen nousun myötä? Maan viimeaikaisen historian analyysi on tarpeen näiden … Jatka artikkeliin Portugali: jäikö talouskuripolitiikka ja uusliberalismi menneisyyteen?